TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ESIMIESTYÖN TUEKSI
Löfgren-Kortela, Monica (2016)
Löfgren-Kortela, Monica
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060912598
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060912598
Tiivistelmä
Kehittämistyön tarkoituksena oli luoda työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma sekä kehittää siten työvälineitä esimiehille työhyvinvoinnin edistämiseksi. Kehittämistyön tavoitteena oli kartoittaa kohdeorganisaation työyhteisön työhyvinvoinnin nykytilaa esimiesten ja toimihenkilöiden kokemana, arvioida työhyvinvoinnin kehittämiskohteita esimiesten näkökulmista ja laatia työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma työvälineeksi esimiesten käyttöön.
Tässä kehittämistyössä on keskitytty seuraaviin työhyvinvoinnin osa-alueisiin: oikeudenmukaisuus, vastuu ja valta, palautteen antaminen, vuorovaikutus ja avoimuus, psyykkinen kuorma, tavoitteet, visiot ja strategia. Tulevaisuuden tutkimusmenetelmänä kehittämistyössä on käytetty Delfoi-menetelmää (delphi method), joka toteutettiin käyttäen triangulaatiota eri aineistonkeruumenetelmien avulla kuten e-kysely ja haastattelut.
Delfoi-kierroksia oli yhteensä kolme. Kehittämistyössä ensimmäinen Delfoi-kierros oli kvantitatiivinen, nykytilaa kartoittava ja selvittävä sisältäen lisäksi tulevaisuusajattelun, joka toteutettiin e-kyselynä ja johon osallistuivat sekä esimiehet (n=18/21) että toimihenkilöt (n=55/95) muodostaen asiantuntijapaneelin.
E-kysely toteutettiin professori Mankan strukturoidulla tikkataulu-kyselylomakkeella. Toinen Delfoi-kierros oli kvalitatiivinen, joka toteutettiin teemahaastatteluna etukäteen määritellyillä työhyvinvoinnin osa-alueisiin jaetuilla teemahaastattelukysymyksillä esimiehille (n=10/21). Kolmas Delfoi-kierros toteutettiin teemahaastattelun lisäkysymyksillä (n=9/21), jotka pohjautuivat toisen kierroksen tuloksiin.
Delfoi-kierrosten jälkeen saatiin työhyvinvoinnin aineisto nykytilasta, joka analysointiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Saatujen tutkimustulosten ja kehittämiskohteiden arvioinnin jälkeen laadittiin työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma. Jokaisen Delfoi-kierroksen tulosten analysoinnin jälkeen tulokset jaettiin osallistujille ja saavutettiin yhtenäinen näkemys nykytilasta.
Kehittämistyön tuloksena muodostuivat esimiehille suunnattu työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma sekä lisätuloksena kehittämissuunnitelmasta johdettujen esimiestyötä tukevien menetelmien määrittely. Esimiehet saivat siis käyttöönsä työhyvinvoinnin edistämiseen esimiestyökaluja. Kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää monipuolisesti. Tavoitteena on, että työhyvinvoinnin ehdotettua kehittämissuunnitelmaa organisaatiossa hyödynnetään ja kehitetään tulevaisuuteen projekteina. Jatkotutkimusaiheena voisi olla työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman vaikuttavuuden tutkiminen.
Tässä kehittämistyössä on keskitytty seuraaviin työhyvinvoinnin osa-alueisiin: oikeudenmukaisuus, vastuu ja valta, palautteen antaminen, vuorovaikutus ja avoimuus, psyykkinen kuorma, tavoitteet, visiot ja strategia. Tulevaisuuden tutkimusmenetelmänä kehittämistyössä on käytetty Delfoi-menetelmää (delphi method), joka toteutettiin käyttäen triangulaatiota eri aineistonkeruumenetelmien avulla kuten e-kysely ja haastattelut.
Delfoi-kierroksia oli yhteensä kolme. Kehittämistyössä ensimmäinen Delfoi-kierros oli kvantitatiivinen, nykytilaa kartoittava ja selvittävä sisältäen lisäksi tulevaisuusajattelun, joka toteutettiin e-kyselynä ja johon osallistuivat sekä esimiehet (n=18/21) että toimihenkilöt (n=55/95) muodostaen asiantuntijapaneelin.
E-kysely toteutettiin professori Mankan strukturoidulla tikkataulu-kyselylomakkeella. Toinen Delfoi-kierros oli kvalitatiivinen, joka toteutettiin teemahaastatteluna etukäteen määritellyillä työhyvinvoinnin osa-alueisiin jaetuilla teemahaastattelukysymyksillä esimiehille (n=10/21). Kolmas Delfoi-kierros toteutettiin teemahaastattelun lisäkysymyksillä (n=9/21), jotka pohjautuivat toisen kierroksen tuloksiin.
Delfoi-kierrosten jälkeen saatiin työhyvinvoinnin aineisto nykytilasta, joka analysointiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Saatujen tutkimustulosten ja kehittämiskohteiden arvioinnin jälkeen laadittiin työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma. Jokaisen Delfoi-kierroksen tulosten analysoinnin jälkeen tulokset jaettiin osallistujille ja saavutettiin yhtenäinen näkemys nykytilasta.
Kehittämistyön tuloksena muodostuivat esimiehille suunnattu työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma sekä lisätuloksena kehittämissuunnitelmasta johdettujen esimiestyötä tukevien menetelmien määrittely. Esimiehet saivat siis käyttöönsä työhyvinvoinnin edistämiseen esimiestyökaluja. Kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää monipuolisesti. Tavoitteena on, että työhyvinvoinnin ehdotettua kehittämissuunnitelmaa organisaatiossa hyödynnetään ja kehitetään tulevaisuuteen projekteina. Jatkotutkimusaiheena voisi olla työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman vaikuttavuuden tutkiminen.