KROMIITIN PUHTAAKSIJAUHATUSASTEET KEMIN KAIVOKSEN TANKOMYLLYILLÄ ERI KIERROSNOPEUKSILLA JA TÄYTTÖASTEILLA
Kostamo , Annaleena (2016)
Kostamo , Annaleena
Centria-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061112732
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061112732
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin kromiitin puhtaaksijauhatusastetta, Outokumpu Chrome Oy:n Kemin kaivoksen tankomyllyillä. Tankomyllyjen täyttöasteen ja kierrosnopeuksien muutoksien vaikutusta kromiitin puhtaaksijauhatusasteeseen tutkittiin kahdella jauhatusominaisuuksiltaan erilaisella malmityypillä. Puhtaaksijauhatusasteelle asetettiin tavoitearvoksi 85–90 % primäärimyllyllä ja 95–100 % lisäjauhatusmyllylle.
Korkea puhtaaksijauhatusaste nostaa rikasteen pitoisuutta ja parantaa rikastusprosessin saantia. Kromiitin ylijauhaminen, korkean puhtaaksijauhatusasteen saavuttamiseksi, voi kuitenkin aiheuttaa saantitappioita ja vaikuttaa sitä kautta prosessin kannattavuuteen. Primäärijauhatusmyllyn ja lisäjauhatusmyllyn täyttöasteen sekä kierrosnopeuksien muutoksilla pyrittiin selvittämään em. muutoksien vaikutusta jauhatuksen tuotteeseen ja sitä kautta prosessin toimintaan. Jauhatuksen onnistuminen vaikuttaa kromiitin saantiin ja hienorikasteen pitoisuuteen.
Kokeellinen osuus suoritettiin Kemin kaivoksen rikastamolla ja koeajojen näytteet käsiteltiin rikastamon omassa laboratoriossa. Kromiitin puhtaaksijauhatusasteen määrittäminen suoritettiin MLA-tekniikalla Geologian tutkimuskeskuksen mineraalitekniikan laboratoriossa.
Primäärijauhatusmyllyn osalta korkein puhtaaksijauhatusaste, 88 % saavutettiin täyttöasteella 27 % ja täyttöasteella 30 % sekä käyttämällä kierrosnopeutena 12 rpm, syötemäärän ollessa 220 t/h. Lisäjauhatusmyllyn puhtaaksijauhatusasteet olivat sitä korkeammat mitä enemmän jauhatustehoa käytettiin. Kun jauhatuksen syötteenä käytettiin kahden eri malmityypin sekoitusta, saavutettiin korkeampi puhtaaksijauhatusaste kuin syötteen koostuessa vain yhdestä malmityypistä.
Korkea puhtaaksijauhatusaste nostaa rikasteen pitoisuutta ja parantaa rikastusprosessin saantia. Kromiitin ylijauhaminen, korkean puhtaaksijauhatusasteen saavuttamiseksi, voi kuitenkin aiheuttaa saantitappioita ja vaikuttaa sitä kautta prosessin kannattavuuteen. Primäärijauhatusmyllyn ja lisäjauhatusmyllyn täyttöasteen sekä kierrosnopeuksien muutoksilla pyrittiin selvittämään em. muutoksien vaikutusta jauhatuksen tuotteeseen ja sitä kautta prosessin toimintaan. Jauhatuksen onnistuminen vaikuttaa kromiitin saantiin ja hienorikasteen pitoisuuteen.
Kokeellinen osuus suoritettiin Kemin kaivoksen rikastamolla ja koeajojen näytteet käsiteltiin rikastamon omassa laboratoriossa. Kromiitin puhtaaksijauhatusasteen määrittäminen suoritettiin MLA-tekniikalla Geologian tutkimuskeskuksen mineraalitekniikan laboratoriossa.
Primäärijauhatusmyllyn osalta korkein puhtaaksijauhatusaste, 88 % saavutettiin täyttöasteella 27 % ja täyttöasteella 30 % sekä käyttämällä kierrosnopeutena 12 rpm, syötemäärän ollessa 220 t/h. Lisäjauhatusmyllyn puhtaaksijauhatusasteet olivat sitä korkeammat mitä enemmän jauhatustehoa käytettiin. Kun jauhatuksen syötteenä käytettiin kahden eri malmityypin sekoitusta, saavutettiin korkeampi puhtaaksijauhatusaste kuin syötteen koostuessa vain yhdestä malmityypistä.