Nilkkaortoosien käyttö ja säädettävyys : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Saari, Ville (2016)
Saari, Ville
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061412971
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016061412971
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on koota yhteneviä piirteitä tutkimuksista, jotka käsittelevät nilkkaortoosien käyttöä ja testaamista. Menetelmänä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tulosten perusteella huomioidaan esiintyvät ja yhtenevät asiat. Oletuksena on saada selville, miten säätelyä tehdään ja millä tavoin sitä käytetään esiintyviin kävelyn ongelmiin.
Tutkimuskysymykset: Mitä poikkeavan kävelyn ongelmaa hoidetaan nilkkaortoosilla? Miten muutokset kävelyssä saadaan aikaan? Mitä muutoksia saatiin aikaan käytetyillä työmenetelmillä?
Tutkimuksien haku toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Haku tehtiin internetissä olevien hakupalvelujen avulla. Löydetyt tutkimukset rajattiin koskemaan nilkkaa ja sen säätöä. Löydettyjä yhdeksää tutkimusta vertailemalla saatiin tietoa aiheesta. Tutkimuksissa huomio kiinnitettiin sagittaalisen tason liikkeisiin. Tässä opinnäytetyössä huomio kiinnitetään näiden tutkimuksien osalta nilkan ja polven muutoksiin opinnäytetyön aiheen tiimoilla.
Tutkimuksien kävelynanalyysin menetelmät olivat hyvin yhtenevät, laitteistoineen ja mittauskohteineen. Kohderyhminä tutkimuksissa toimi halvauspotilaita sekä cp-lapsia. Nilkkaortoosin käyttö oli tehokasta kävelyn ongelmien korjaamiseksi. Nilkkaortoosin säätötapana käytettiin toistuvasti kantakulmia säärikulman (SVA) säätämiseksi ja maan vastavoiman (GRF) suuntaamiseksi, kävelyä parantaen. Vastaavasti näiden tekijöiden (SVA & GRF) avulla seurattiin myös kävelyn ominaisuuksia ja muutoksia. Nilkkaortoosin pohjan tai pohjallisen kovuuteen kiinnitettiin myös huomio, sen vaikuttaessa kävelyn muuttujiin. Tutkimuksissa SVA:n säätöä käytettiin usein korjaamaan polven toimintaa. Nilkan muutokset nilkkaortoosin käytöllä ja säädöllä painottuivat sisäisiin momentteihin. Kahdessa tutkimuksessa vertailtiin myös 3D-kävelyanalyysiä perinteisempiin menetelmiin.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tuotti yhtenevää tietoa nilkkaortoosin käytöstä ja säädettävyydestä. Säärikulman (SVA) käyttö säätöön ja seurantaan oli toistuvaa ja tuloksellista.
Tutkimuksissa mainittiin yleiseksi ongelmaksi nilkkaortoosien määrittelyn puute tutkimusmaailmassa. Myös työmenetelmien kuvailun puute oli tunnistettu ongelma. Kohderyhmien koon kasvattaminen ja seurannan pidentäminen tuli esille suosituksissa jatkotutkimusaiheista. Lisäksi katsauksen tuloksena voidaan kiinnittää huomio nilkkaortoosien määrittelyyn tutkimuksissa, kohderyhmien kokoon ja seurannan pituuksiin sekä 3D-kävelyanalyysilaitteistojen saatavuuteen ja kustannustehokkaampiin käytännön vaihtoehtoihin.
Tutkimuskysymykset: Mitä poikkeavan kävelyn ongelmaa hoidetaan nilkkaortoosilla? Miten muutokset kävelyssä saadaan aikaan? Mitä muutoksia saatiin aikaan käytetyillä työmenetelmillä?
Tutkimuksien haku toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Haku tehtiin internetissä olevien hakupalvelujen avulla. Löydetyt tutkimukset rajattiin koskemaan nilkkaa ja sen säätöä. Löydettyjä yhdeksää tutkimusta vertailemalla saatiin tietoa aiheesta. Tutkimuksissa huomio kiinnitettiin sagittaalisen tason liikkeisiin. Tässä opinnäytetyössä huomio kiinnitetään näiden tutkimuksien osalta nilkan ja polven muutoksiin opinnäytetyön aiheen tiimoilla.
Tutkimuksien kävelynanalyysin menetelmät olivat hyvin yhtenevät, laitteistoineen ja mittauskohteineen. Kohderyhminä tutkimuksissa toimi halvauspotilaita sekä cp-lapsia. Nilkkaortoosin käyttö oli tehokasta kävelyn ongelmien korjaamiseksi. Nilkkaortoosin säätötapana käytettiin toistuvasti kantakulmia säärikulman (SVA) säätämiseksi ja maan vastavoiman (GRF) suuntaamiseksi, kävelyä parantaen. Vastaavasti näiden tekijöiden (SVA & GRF) avulla seurattiin myös kävelyn ominaisuuksia ja muutoksia. Nilkkaortoosin pohjan tai pohjallisen kovuuteen kiinnitettiin myös huomio, sen vaikuttaessa kävelyn muuttujiin. Tutkimuksissa SVA:n säätöä käytettiin usein korjaamaan polven toimintaa. Nilkan muutokset nilkkaortoosin käytöllä ja säädöllä painottuivat sisäisiin momentteihin. Kahdessa tutkimuksessa vertailtiin myös 3D-kävelyanalyysiä perinteisempiin menetelmiin.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tuotti yhtenevää tietoa nilkkaortoosin käytöstä ja säädettävyydestä. Säärikulman (SVA) käyttö säätöön ja seurantaan oli toistuvaa ja tuloksellista.
Tutkimuksissa mainittiin yleiseksi ongelmaksi nilkkaortoosien määrittelyn puute tutkimusmaailmassa. Myös työmenetelmien kuvailun puute oli tunnistettu ongelma. Kohderyhmien koon kasvattaminen ja seurannan pidentäminen tuli esille suosituksissa jatkotutkimusaiheista. Lisäksi katsauksen tuloksena voidaan kiinnittää huomio nilkkaortoosien määrittelyyn tutkimuksissa, kohderyhmien kokoon ja seurannan pituuksiin sekä 3D-kävelyanalyysilaitteistojen saatavuuteen ja kustannustehokkaampiin käytännön vaihtoehtoihin.