”Eurooppa hukkuu pakolaistulvaan” : Pakolais- ja turvapaikanhakijauutisointia Ilta-Sanomissa ja Helsingin Sanomissa 1.-30.9.2015
Von Bell, Marie (2016)
Von Bell, Marie
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016062113273
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016062113273
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsitellään Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien uutisointia pakolaisista ja turvapaikanhakijoista syyskuun 2015 ajalta. Käsitteitä, joita käytetään pakolaisista ja turvapaikanhakijoista kirjoitettaessa avataan ja pohditaan median yhteiskunnallista-asemaa ja sen vaikuttavuutta käyttäen teorioita kuten agenda setting ja kehystäminen.
Opinnäytetyössä tutkitaan minkälaista sanastoa lehdet käyttävät ja kuka pääsee lehtijutuissa ääneen, kuinka paljon ja miten lehden kierrättävät juttuja ja aiheita, sekä minkälaisia otsikoita aiheesta löytyy. Myös juttujen määrä uutissivuilla on laskettu.
Tuloksista huomataan, että pakolisista ja turvapaikanhakijoista kirjoitetaan huomattavalla volyymillä ja suosituimmaksi näkökulmaksi on vakiintunut ajatus ”pakolaiskriisistä” Euroopan kriisinä. Helsingn Sanomissa äänensä saavat kuuluviin tietyt ministerit, järjestöt ja viranomaiset ja Iltasanomissa turvapaikanhakijat ja paikalliset asukkaat.
Tuloksia myös verrataan Suomen Lontoon Instituutin ja Suomen Benelux-Instituutin teettämään selvitykseen, jossa tarkastellaan eurooppalaisten lehtien pakolais- ja turvapaikanhakijauutisointia tammikuun 2016 ajalta.
Minkälaisia valintoja lehdet ovat tehneet, miten media käyttää valtaansa ja miten median omat rutiinit ja käytännöt vaikuttavat juttujen sävyyn ja mielipideilmastoon.
Opinnäytetyössä tutkitaan minkälaista sanastoa lehdet käyttävät ja kuka pääsee lehtijutuissa ääneen, kuinka paljon ja miten lehden kierrättävät juttuja ja aiheita, sekä minkälaisia otsikoita aiheesta löytyy. Myös juttujen määrä uutissivuilla on laskettu.
Tuloksista huomataan, että pakolisista ja turvapaikanhakijoista kirjoitetaan huomattavalla volyymillä ja suosituimmaksi näkökulmaksi on vakiintunut ajatus ”pakolaiskriisistä” Euroopan kriisinä. Helsingn Sanomissa äänensä saavat kuuluviin tietyt ministerit, järjestöt ja viranomaiset ja Iltasanomissa turvapaikanhakijat ja paikalliset asukkaat.
Tuloksia myös verrataan Suomen Lontoon Instituutin ja Suomen Benelux-Instituutin teettämään selvitykseen, jossa tarkastellaan eurooppalaisten lehtien pakolais- ja turvapaikanhakijauutisointia tammikuun 2016 ajalta.
Minkälaisia valintoja lehdet ovat tehneet, miten media käyttää valtaansa ja miten median omat rutiinit ja käytännöt vaikuttavat juttujen sävyyn ja mielipideilmastoon.