Puolangan kunnan energiatehokkuussopimukseen liittymisen valmistelu
Keränen, Ville (2016)
Keränen, Ville
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016091514303
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016091514303
Tiivistelmä
Puolangan kunta liittyy vuoden 2017 alusta energiatehokkuussopimuksen piiriin. Vuoteen 2025 mennessä suoritetaan toimenpiteitä, joilla saavutetaan sopimuksen mukainen vähintään 7,5 %:n parannus energiatehokkuuteen. Tämän vuoksi työn aikana kerättiin kunnan omistamien ja hallinnoimien rakennusten lämmön-, sähkön- ja vedenkulutustiedot. Tuotettujen palveluiden vastaava energiankäyttö, mukaan lukien polttoaineet, selvitettiin. Rakennukset sekä niiden bruttopinta-alat ja lämmitetyt tilavuudet luetteloitiin.
Dataa kerättiin mahdollisimman laajasti useammalta vuodelta, jotta energiankäytön muutosta voidaan arvioida. Keräystapoina olivat pääasiassa sähköiset tietojärjestelmät kuten lämpökeskuksen automaatio, sähköyhtiön kulutusseuranta sekä kartta- ja reskontrasovellukset. Osa tiedoista oli paperiarkistoinnissa ja muistiinpanoissa. Alueen säätiedot kerättiin Open Data -palveluista. Saaduista tiedoista luotiin visualisointeja.
Rakennusten ominaiskulutukset laskettiin kerättyjen tietojen perusteella ja kunnan huomiota vaativat kohteet kartoitettiin, jotta järkeviä säästötoimenpiteitä voidaan alkaa kohdistamaan. Rakennuksia käytiin katselmoimassa lämmönjakelun merkeissä, eli lämmönjakohuoneiden kunto tarkastettiin. Kaukolämmityksen tuotannosta ja jakelusta suoritettiin arvio ja energiankäytön optimoimiseksi esitettiin parannustapoja polttotapahtumaan sekä pumppaukseen. Viemäriverkoston kuntoa ja ylimääräisiä kustannuksia mallinnettiin. Uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksia mikroturbiinilla pohdittiin kunnan suurimman energiankuluttajan yhteydessä.
Lämpökeskuksen hyötysuhteen arvioitiin heikenneen alkuperäisestä ja olevan renovaatiotarpeessa. Keskuksen käyttöön voidaan vaikuttaa säätötoimenpitein. Mikroturbiini osoittautui uusiutuvan energian suhteen kannattavaksi, muttei välttämättä liiketaloudellisesti Biokeskushankkeen kannalta.
Dataa kerättiin mahdollisimman laajasti useammalta vuodelta, jotta energiankäytön muutosta voidaan arvioida. Keräystapoina olivat pääasiassa sähköiset tietojärjestelmät kuten lämpökeskuksen automaatio, sähköyhtiön kulutusseuranta sekä kartta- ja reskontrasovellukset. Osa tiedoista oli paperiarkistoinnissa ja muistiinpanoissa. Alueen säätiedot kerättiin Open Data -palveluista. Saaduista tiedoista luotiin visualisointeja.
Rakennusten ominaiskulutukset laskettiin kerättyjen tietojen perusteella ja kunnan huomiota vaativat kohteet kartoitettiin, jotta järkeviä säästötoimenpiteitä voidaan alkaa kohdistamaan. Rakennuksia käytiin katselmoimassa lämmönjakelun merkeissä, eli lämmönjakohuoneiden kunto tarkastettiin. Kaukolämmityksen tuotannosta ja jakelusta suoritettiin arvio ja energiankäytön optimoimiseksi esitettiin parannustapoja polttotapahtumaan sekä pumppaukseen. Viemäriverkoston kuntoa ja ylimääräisiä kustannuksia mallinnettiin. Uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksia mikroturbiinilla pohdittiin kunnan suurimman energiankuluttajan yhteydessä.
Lämpökeskuksen hyötysuhteen arvioitiin heikenneen alkuperäisestä ja olevan renovaatiotarpeessa. Keskuksen käyttöön voidaan vaikuttaa säätötoimenpitein. Mikroturbiini osoittautui uusiutuvan energian suhteen kannattavaksi, muttei välttämättä liiketaloudellisesti Biokeskushankkeen kannalta.