Hoitajien ergonomisen osaamisen arviointia ammatillisen lisäkoulutuksen jälkeen
Seppälä, Anne (2016)
Seppälä, Anne
Saimaan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016092814607
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016092814607
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Ammatillista osaamista ja laatua hoitotyöhön -koulutuksen käyneiden hoivapalvelun hoitajien ergonomista osaamista. Samalla selvitettiin ergonomisen osaamisen hyödyntämiseen vaikuttavia tekijöitä työyhteisössä.
Opinnäytetyön kohderyhmänä oli 43 Kotkan kaupungin hoivakotien lähi- ja perushoitajaa. Opinnäytetyön aineiston keräämiseen käytettiin Webropol -kyselyä ja havainnointia. Havainnoinnilla arvioitiin hoitajien siirtotaitoja Sopmas- mittarin avulla ja sen tukena käytettiin videointia.
Kyselyyn vastasi 55,8 % (n=24) kohderyhmään kuuluvista. Kyselyn tulokset analysoitiin SPSS ohjelmaa ja havainnoinnin tulokset Excel –ohjelmaa käyttäen. Saaduista vastauksista välittyi aktiivisuus apuvälineiden käytössä. Toisaalta useat kyselyyn vastanneet kokivat ajoittain käyttävänsä potilassiirroissa paljon voimaa ja työskentelevänsä kumarissa asennoissa. Arvioidessaan omaa ergonomista osaamistaan, hoitajat vastasivat asiakkaan suullisen ohjaamisen ja kannustamisen käyttämään omia voimavarojaan kuvaavan omaa osaamistaan hyvin. Potilassiirtojen arviointiin osallistui 7 hoitajaa. Sen perusteella hoitajien avustustaidot ovat keskimäärin turvalliset.
Eniten oman ergonomisen osaamisen kehittymistä vastattiin vaikeuttavan kiire sekä puutteet työympäristön tarkoituksenmukaisuudessa. Kyselyyn vastanneet hoitajat ilmoittivat omaa ergonomista osaamistaan edistäneen eniten asiakkaan havaittu kuntoutuminen sekä positiivinen vaikutus omiin tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Esimieheltä saamansa tuen he arvioivat vaihtelevasti. Yhtenä jatkotutkimusaiheena olisikin esimiehen rooli potilassiirtoergonomian kehittämisessä. Myös siirron apuvälineiden tarkoituksenmukaista saatavuutta ja käyttöä asiakkaan toimintakyky huomioiden olisi mielenkiintoista selvittää.
Opinnäytetyön kohderyhmänä oli 43 Kotkan kaupungin hoivakotien lähi- ja perushoitajaa. Opinnäytetyön aineiston keräämiseen käytettiin Webropol -kyselyä ja havainnointia. Havainnoinnilla arvioitiin hoitajien siirtotaitoja Sopmas- mittarin avulla ja sen tukena käytettiin videointia.
Kyselyyn vastasi 55,8 % (n=24) kohderyhmään kuuluvista. Kyselyn tulokset analysoitiin SPSS ohjelmaa ja havainnoinnin tulokset Excel –ohjelmaa käyttäen. Saaduista vastauksista välittyi aktiivisuus apuvälineiden käytössä. Toisaalta useat kyselyyn vastanneet kokivat ajoittain käyttävänsä potilassiirroissa paljon voimaa ja työskentelevänsä kumarissa asennoissa. Arvioidessaan omaa ergonomista osaamistaan, hoitajat vastasivat asiakkaan suullisen ohjaamisen ja kannustamisen käyttämään omia voimavarojaan kuvaavan omaa osaamistaan hyvin. Potilassiirtojen arviointiin osallistui 7 hoitajaa. Sen perusteella hoitajien avustustaidot ovat keskimäärin turvalliset.
Eniten oman ergonomisen osaamisen kehittymistä vastattiin vaikeuttavan kiire sekä puutteet työympäristön tarkoituksenmukaisuudessa. Kyselyyn vastanneet hoitajat ilmoittivat omaa ergonomista osaamistaan edistäneen eniten asiakkaan havaittu kuntoutuminen sekä positiivinen vaikutus omiin tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Esimieheltä saamansa tuen he arvioivat vaihtelevasti. Yhtenä jatkotutkimusaiheena olisikin esimiehen rooli potilassiirtoergonomian kehittämisessä. Myös siirron apuvälineiden tarkoituksenmukaista saatavuutta ja käyttöä asiakkaan toimintakyky huomioiden olisi mielenkiintoista selvittää.