Integrering ur unga asylsökande mäns perspektiv
Häkkinen, Daniela; Vuoristo, Wilhelmina (2016)
Häkkinen, Daniela
Vuoristo, Wilhelmina
Yrkeshögskolan Novia
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100214753
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100214753
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö kuuluu Young Euroman -projektin viimeiseen osaan. Projekti aloitettiin vuonna 2013 ja päätetään vuonna 2016. Lopputyö pyrkii selvittämään, miten turvapaikkaa hakevat nuoret miehet kokevat kotouttamisprosessin. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty vapaaehtoisten turvapaikkaa hakevien nuorten miesten haastattelua. Tutkimuksen tulos perustuu aihetta koskevaan kirjallisuuteen, aiheesta tehtyihin aikaisempiin tutkimuksiin sekä tämän tutkimuksen haastatteluvastauksiin. Tuloksen perusteella kehitämme käsikirjan, joka sisältää informaatiota siitä, miten nuoret turvapaikkaa hakevat miehet kokevat kotouttamisprosessin. Käsikirja on osoitettu vastaanottokeskuksien henkilökunnalle, ja sen tarkoituksena on auttaa heitä ymmärtämään turvapaikanhakijoiden kokemuksia kotoutumisprosessista.
Selvityksessä kävi ilmi, että monet turvapaikkaa hakevat nuoret miehet kokevat turvapaikanhakuprosessin stressaavana ja raskaana, mikä vaikuttaa heidän jaksamiseensa ja motivaatioonsa panostaa kotoutusprosessiin. Tästä huolimatta monet ovat motivoituneita tekemään työtä kotoutuakseen suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta he kokevat samalla, että tarjolla ei ole riittävästi kieliopintoja, jotta kotoutumisesta tulisi tehokas. Elämä vastaanottokeskuksessa koetaan liian eristetyksi ja turvapaikanhakijat toivovat, että heillä olisi paremmat mahdollisuudet olla yhteydessä suomalaiseen väestöön ja tällä tavalla oppia suomen kulttuuria ja miten suomalainen yhteiskunta toimii.
Selvityksessä kävi ilmi, että monet turvapaikkaa hakevat nuoret miehet kokevat turvapaikanhakuprosessin stressaavana ja raskaana, mikä vaikuttaa heidän jaksamiseensa ja motivaatioonsa panostaa kotoutusprosessiin. Tästä huolimatta monet ovat motivoituneita tekemään työtä kotoutuakseen suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta he kokevat samalla, että tarjolla ei ole riittävästi kieliopintoja, jotta kotoutumisesta tulisi tehokas. Elämä vastaanottokeskuksessa koetaan liian eristetyksi ja turvapaikanhakijat toivovat, että heillä olisi paremmat mahdollisuudet olla yhteydessä suomalaiseen väestöön ja tällä tavalla oppia suomen kulttuuria ja miten suomalainen yhteiskunta toimii.