Suuhygienistien vuorovaikutustaidot aggressiivisen potilaan kohtaamisessa
Lepistö, Hanna (2016)
Lepistö, Hanna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016102815512
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016102815512
Tiivistelmä
Terveydenhoitoalan potilastyössä esiintyy keskimääräistä enemmän väkivaltaa ja sen uhkaa, ja yksin työskennellessä tämän uhkan on todettu lisääntyvän. Yksintyöskentelevä suuhygienisti kohtaa työssään monenlaisia asiakkaita, olipa työympäristö sitten terveyskeskuksen tai yksityisen hammaslääkäriaseman vastaanotto, asiakkaan oma koti, hoivakoti tai vaikkapa vuodeosasto.
Hyvinvointialalla hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot voidaan nähdä olennaisena osana terveydenhuollon ammattilaisen, kuten suuhygienistin, ammatillista osaamista. Erityisesti näitä taitoja tarvitaan muun muassa ammatillisesti haastavissa tilanteissa, kuten esimerkiksi aggressiivisen potilaan kohtaamisessa. Ihmisen itsesuojeluvaisto tähtää luonnostaan tilanteiden hallintaan viestinnän ja vuorovaikutuksen keinoin. Uhkatilanteissa voi kuitenkin valita vääriä ja provosoivia keinoja. Tämän vuoksi suuhygienistin on siis tärkeää tietää, mitkä ovat hyviä viestinnän ja vuorovaikutuksen keinoja aggressiivisen potilaan kohtaamisessa.
Tämän opinnäytetyön ja tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa suuhygienistien käsityksiä vuorovaikutustaidoistaan aggressiivisen potilaan kohtaamisessa. Lisäksi selvitettiin millaiset vuorovaikutukselliset keinot ovat auttaneet potilaan aggressiivisuuden ehkäisyssä ja hallinnassa sekä miten suuhygienistit ovat kehittäneet osaamistaan liittyen aggressiivisen potilaan kohtaamiseen. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää pohdittaessa suuhygienistien mahdollisen koulutuksen tarvetta ja sisältöä. Oman vuorovaikutuksensa kehittämistä haluava suuhygienisti voi hyödyntää työtä henkilökohtaisessa ammatillisessa kasvussaan ja siten osaltaan työturvallisuutensa ylläpitämisessä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja aineisto kerättiin kyselylomakkeella sähköisellä Webropol-kyselyalustalla. Tutkimuksen otokseen kuului 571 Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:hyn kuuluvaa suuhygienistiä. Kyselyyn vastasi 115 suuhygienistiä ja vastausprosentiksi muodostui 20,14 %. Tutkimustuloksista ilmeni, että suuhygienisteillä on mielestään hyvät vuorovaikutustaidot aggressiivisen potilaan kohtaamiseen. Parhaiten auttaviksi vuorovaikutuksellisiksi keinoiksi aggressiivisuuden ehkäisyssä oli koettu potilaan kuuntelemisen osoittaminen, potilaan tilanteen ymmärtämisen osoittaminen sekä selkeiden ja lyhyiden lauseiden käyttäminen. Aggressiivisuuden hallinnassa potilaan kuuntelemisen osoittamisen sekä selkeiden ja lyhyiden lauseiden käyttämisen lisäksi auttavimmaksi oli koettu puhuminen rauhallisella puhenopeudella. Noin puolella vastaajien työpaikoista järjestettiin uhka- ja väkivaltatilannekoulutusta ja noin kolmasosa vastaajista ei ollut koskaan saanut koulutusta uhka- ja väkivaltatilanteiden varalle. Tuloksien mukaan uhka- ja väkivaltatilanteita kohdattiin suuhygienistin työssä harvemmin, joten on hankala arvioida, miten riittävät vuorovaikutustaidot todella ovat kun näitä tulisi soveltaa käytäntöön. Tämän vuoksi suuhygienistien ennakoiva osaaminen aiheesta on tärkeää, ja näin myös turvallisuuden tunne ja varmuus kohdata aggressiivinen potilas työssä lisääntyvät. Lähes kaikki vastaajat myös toivoivat lisäkoulutusta uhka- ja väkivaltatilanteisiin liittyen, joten näiden asioiden pohjalta lisäkoulutus on perusteltua.
Hyvinvointialalla hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot voidaan nähdä olennaisena osana terveydenhuollon ammattilaisen, kuten suuhygienistin, ammatillista osaamista. Erityisesti näitä taitoja tarvitaan muun muassa ammatillisesti haastavissa tilanteissa, kuten esimerkiksi aggressiivisen potilaan kohtaamisessa. Ihmisen itsesuojeluvaisto tähtää luonnostaan tilanteiden hallintaan viestinnän ja vuorovaikutuksen keinoin. Uhkatilanteissa voi kuitenkin valita vääriä ja provosoivia keinoja. Tämän vuoksi suuhygienistin on siis tärkeää tietää, mitkä ovat hyviä viestinnän ja vuorovaikutuksen keinoja aggressiivisen potilaan kohtaamisessa.
Tämän opinnäytetyön ja tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa suuhygienistien käsityksiä vuorovaikutustaidoistaan aggressiivisen potilaan kohtaamisessa. Lisäksi selvitettiin millaiset vuorovaikutukselliset keinot ovat auttaneet potilaan aggressiivisuuden ehkäisyssä ja hallinnassa sekä miten suuhygienistit ovat kehittäneet osaamistaan liittyen aggressiivisen potilaan kohtaamiseen. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää pohdittaessa suuhygienistien mahdollisen koulutuksen tarvetta ja sisältöä. Oman vuorovaikutuksensa kehittämistä haluava suuhygienisti voi hyödyntää työtä henkilökohtaisessa ammatillisessa kasvussaan ja siten osaltaan työturvallisuutensa ylläpitämisessä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja aineisto kerättiin kyselylomakkeella sähköisellä Webropol-kyselyalustalla. Tutkimuksen otokseen kuului 571 Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:hyn kuuluvaa suuhygienistiä. Kyselyyn vastasi 115 suuhygienistiä ja vastausprosentiksi muodostui 20,14 %. Tutkimustuloksista ilmeni, että suuhygienisteillä on mielestään hyvät vuorovaikutustaidot aggressiivisen potilaan kohtaamiseen. Parhaiten auttaviksi vuorovaikutuksellisiksi keinoiksi aggressiivisuuden ehkäisyssä oli koettu potilaan kuuntelemisen osoittaminen, potilaan tilanteen ymmärtämisen osoittaminen sekä selkeiden ja lyhyiden lauseiden käyttäminen. Aggressiivisuuden hallinnassa potilaan kuuntelemisen osoittamisen sekä selkeiden ja lyhyiden lauseiden käyttämisen lisäksi auttavimmaksi oli koettu puhuminen rauhallisella puhenopeudella. Noin puolella vastaajien työpaikoista järjestettiin uhka- ja väkivaltatilannekoulutusta ja noin kolmasosa vastaajista ei ollut koskaan saanut koulutusta uhka- ja väkivaltatilanteiden varalle. Tuloksien mukaan uhka- ja väkivaltatilanteita kohdattiin suuhygienistin työssä harvemmin, joten on hankala arvioida, miten riittävät vuorovaikutustaidot todella ovat kun näitä tulisi soveltaa käytäntöön. Tämän vuoksi suuhygienistien ennakoiva osaaminen aiheesta on tärkeää, ja näin myös turvallisuuden tunne ja varmuus kohdata aggressiivinen potilas työssä lisääntyvät. Lähes kaikki vastaajat myös toivoivat lisäkoulutusta uhka- ja väkivaltatilanteisiin liittyen, joten näiden asioiden pohjalta lisäkoulutus on perusteltua.