Hypotonisen 2–6-vuotiaan lapsen asennon ja liikkumisen tukeminen – Ohjeita hypotonisen lapsen kanssa toimiville henkilöille
Hurskainen, Liisa (2016)
Hurskainen, Liisa
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100814953
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100814953
Tiivistelmä
Hypotonia, eli alentunut lihasjänteys, voi olla seurausta aivojen, selkäytimen, hermojen tai lihasten vauriosta. Vaurion syyn taustalla voi olla geneettiset- tai ympäristötekijät, trauma tai lihas- ja keskushermoston sairaudet. Aina hypotonian syytä ei tiedetä.
Opinnäytetyön taustalla oli tutkimuksellisen kehittämisen viitekehys. Tarkoituksena oli integroivaa kirjallisuuskatsausta käyttäen etsiä tietoa, miten hypotonia ilmenee leikki-ikäisen lapsen karkeamotorisessa kehityksessä sekä, miten hypotonisen leikki-ikäisen lapsen asentoa ja liikkumista voidaan tukea ja harjoittaa. Tavoitteena oli opinnäytetyön tulosten pohjalta suunnitella ja toteuttaa ohjelehtinen hypotonisten leikki-ikäisten lasten kanssa toimiville henkilöille. Aineistonhaku suoritettiin Cinahl-, Cochrane- ja Pubmed-tietokannoista. Lisäksi tietoa haettiin ammattikirjallisuudesta. Aineisto analysoitiin soveltaen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tuloksina opinnäytetyössä oli, että hypotonia voi ilmentyä leikki-ikäisen lapsen karkeamotorisessa kehityksessä asennonhallinnan ja motorisen oppimisen haasteina. Lisäksi lapsen aktiivisuustaso, motivaatio ja tarkkaavaisuus voivat olla alhaisia. Hypotonian käsitteessä ja määritelmässä on yhä epäselvyyttä, joten ei ole voitu esittää selkeitä kliinisiä menetelmiä hypotonian diagnosoimiseen ja arviointiin. Hypotonisen leikki-ikäisen lapsen asentoa ja liikkumista voidaan tukea ja harjoittaa yksilöllisellä lihasvoima- ja koordinaatioharjoittelulla sekä havainnoimalla ja huomioimalla lapsen asentoa ja liikkumista, unohtamatta lapsen yksilö- ja ympäristötekijöitä. Tärkeää on toimia lapsilähtöisesti sekä asettaa sopivia tavoitteita. Hypotonisen leikki-ikäisen lapsen fysioterapiasta ja menetelmistä on vain vähän tutkittua tietoa, joten tarkkoja suosituksia ei voida antaa. Lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan.
Opinnäytetyön taustalla oli tutkimuksellisen kehittämisen viitekehys. Tarkoituksena oli integroivaa kirjallisuuskatsausta käyttäen etsiä tietoa, miten hypotonia ilmenee leikki-ikäisen lapsen karkeamotorisessa kehityksessä sekä, miten hypotonisen leikki-ikäisen lapsen asentoa ja liikkumista voidaan tukea ja harjoittaa. Tavoitteena oli opinnäytetyön tulosten pohjalta suunnitella ja toteuttaa ohjelehtinen hypotonisten leikki-ikäisten lasten kanssa toimiville henkilöille. Aineistonhaku suoritettiin Cinahl-, Cochrane- ja Pubmed-tietokannoista. Lisäksi tietoa haettiin ammattikirjallisuudesta. Aineisto analysoitiin soveltaen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tuloksina opinnäytetyössä oli, että hypotonia voi ilmentyä leikki-ikäisen lapsen karkeamotorisessa kehityksessä asennonhallinnan ja motorisen oppimisen haasteina. Lisäksi lapsen aktiivisuustaso, motivaatio ja tarkkaavaisuus voivat olla alhaisia. Hypotonian käsitteessä ja määritelmässä on yhä epäselvyyttä, joten ei ole voitu esittää selkeitä kliinisiä menetelmiä hypotonian diagnosoimiseen ja arviointiin. Hypotonisen leikki-ikäisen lapsen asentoa ja liikkumista voidaan tukea ja harjoittaa yksilöllisellä lihasvoima- ja koordinaatioharjoittelulla sekä havainnoimalla ja huomioimalla lapsen asentoa ja liikkumista, unohtamatta lapsen yksilö- ja ympäristötekijöitä. Tärkeää on toimia lapsilähtöisesti sekä asettaa sopivia tavoitteita. Hypotonisen leikki-ikäisen lapsen fysioterapiasta ja menetelmistä on vain vähän tutkittua tietoa, joten tarkkoja suosituksia ei voida antaa. Lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan.