TAMPEREEN KAUPUNKI VARHAISKASVATUKSEN LÄHIJOHTAJUUTTA TUKEMASSA: : Kyselytutkimus päiväkotien varajohtajille
Hepo-oja-Ohtola, Sari (2016)
Hepo-oja-Ohtola, Sari
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110615769
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110615769
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Hepo-oja-Ohtola, Sari. Tampereen kaupunki varhaiskasvatuksen lähijohtajuutta tukemassa. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pori, syksy 2016, 56s., 2 liitettä.
Diakonia- ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi, Sosionomi YAMK.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia miten Tampereen kaupunki tukee varhaiskasvatuksen lähijohtajuutta ja miten tätä tukea tulisi kehittää. Tässä työssä lähijohtajalla tarkoitetaan päiväkodin varajohtajaa tai vastaavaa lastentarhanopettajaa. Tutkimus oli sähköisenä versiona toteutettu kyselytutkimus. Tutkimuksen kohderyhmänä toimivat Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen lähijohtajat. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin kuvailevaa analyysia ja avointen kysymysten kohdalla sisällönanalyysi-menetelmää.
Tutkimus toteutettiin keväällä 2016, jolloin kyselylomake lähetettiin, saatekirjeen kera, Webropol – ohjelman avulla sähköisesti kaikille varhaiskasvatuksen lähijohtajille. Kyselylomakkeen aihealueet liittyivät, taustakysymysten lisäksi, lähijohtajan työn hallintaan, ammatilliseen kehittymiseen sekä yhteistyöhön esimiehen ja muiden toimijoiden kanssa.
Vastaajista lähes kaikki olivat naisia. Koulutustaustaltaan kaksi kolmannesta oli lastentarhanopettajia ja yksi kolmasosa sosionomeja. Lähijohtajista lähes puolet oli toiminut lähijohtajina alle 5 vuotta. Työn hallinta -osiossa tutkittiin johtajuussopimuksen toimivuutta, tiedonkulkua lähijohtajan ja esimiehen välillä sekä lähijohtajan työnkuvan resursseja. Ammatillisen kehityksen aihealueina olivat koulutukset, perehdytys sekä se, miten työnantaja tukee lähijohtajan osaamisen kehittymisen mahdollisuuksia. Kyselylomakkeen yhteistyö-osassa kysyttiin palautteen saamisesta sekä antamisesta, kommunikoinnista, johtotiimin toiminnasta ja lähijohtajatiimistä. Avoimessa osiossa kysyttiin, miten muuten työnantaja tukee lähijohtajan työtä ja miten työtä voisi tukea entistä paremmin.
Tutkimustuloksissa nousi esiin hyvin yhteneväisiä asioita. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että Tampereen kaupunki tukee lähijohtajuutta hyvin koulutusten kautta. Toisaalta tutkimuksesta ilmeni myös, että nimenomaan johtamiseen liittyviä koulutuksia toivottiin lisää. Lähijohtajan yhteistyö esimiehen ja muiden toimijoiden kanssa toimi lähestulkoon kaikkien vastaajien mielestä hyvin. Johtotiimin sisällöt tukivat lähijohtajaa työssään ja johtotiimistä koettiin saatavan tarvittava tieto lähijohtajan työhön. Tutkimuksen mukaan resurssit lähijohtajan työhön koettiin riittämättömiksi. Lähijohtajien työtä voisi tukea vielä enemmän käynnistämällä ammatilliset verkostokokoontumiset uudelleen koko kaupungin alueella.
Asiasanat: kyselytutkimus, kvantitatiivinen analyysi, varhaiskasvatus, johtajuus
Hepo-oja-Ohtola, Sari. Tampereen kaupunki varhaiskasvatuksen lähijohtajuutta tukemassa. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pori, syksy 2016, 56s., 2 liitettä.
Diakonia- ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi, Sosionomi YAMK.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia miten Tampereen kaupunki tukee varhaiskasvatuksen lähijohtajuutta ja miten tätä tukea tulisi kehittää. Tässä työssä lähijohtajalla tarkoitetaan päiväkodin varajohtajaa tai vastaavaa lastentarhanopettajaa. Tutkimus oli sähköisenä versiona toteutettu kyselytutkimus. Tutkimuksen kohderyhmänä toimivat Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen lähijohtajat. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin kuvailevaa analyysia ja avointen kysymysten kohdalla sisällönanalyysi-menetelmää.
Tutkimus toteutettiin keväällä 2016, jolloin kyselylomake lähetettiin, saatekirjeen kera, Webropol – ohjelman avulla sähköisesti kaikille varhaiskasvatuksen lähijohtajille. Kyselylomakkeen aihealueet liittyivät, taustakysymysten lisäksi, lähijohtajan työn hallintaan, ammatilliseen kehittymiseen sekä yhteistyöhön esimiehen ja muiden toimijoiden kanssa.
Vastaajista lähes kaikki olivat naisia. Koulutustaustaltaan kaksi kolmannesta oli lastentarhanopettajia ja yksi kolmasosa sosionomeja. Lähijohtajista lähes puolet oli toiminut lähijohtajina alle 5 vuotta. Työn hallinta -osiossa tutkittiin johtajuussopimuksen toimivuutta, tiedonkulkua lähijohtajan ja esimiehen välillä sekä lähijohtajan työnkuvan resursseja. Ammatillisen kehityksen aihealueina olivat koulutukset, perehdytys sekä se, miten työnantaja tukee lähijohtajan osaamisen kehittymisen mahdollisuuksia. Kyselylomakkeen yhteistyö-osassa kysyttiin palautteen saamisesta sekä antamisesta, kommunikoinnista, johtotiimin toiminnasta ja lähijohtajatiimistä. Avoimessa osiossa kysyttiin, miten muuten työnantaja tukee lähijohtajan työtä ja miten työtä voisi tukea entistä paremmin.
Tutkimustuloksissa nousi esiin hyvin yhteneväisiä asioita. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että Tampereen kaupunki tukee lähijohtajuutta hyvin koulutusten kautta. Toisaalta tutkimuksesta ilmeni myös, että nimenomaan johtamiseen liittyviä koulutuksia toivottiin lisää. Lähijohtajan yhteistyö esimiehen ja muiden toimijoiden kanssa toimi lähestulkoon kaikkien vastaajien mielestä hyvin. Johtotiimin sisällöt tukivat lähijohtajaa työssään ja johtotiimistä koettiin saatavan tarvittava tieto lähijohtajan työhön. Tutkimuksen mukaan resurssit lähijohtajan työhön koettiin riittämättömiksi. Lähijohtajien työtä voisi tukea vielä enemmän käynnistämällä ammatilliset verkostokokoontumiset uudelleen koko kaupungin alueella.
Asiasanat: kyselytutkimus, kvantitatiivinen analyysi, varhaiskasvatus, johtajuus