Veriviljelyanalytiikan herkkyysmääritys yksinkertaistetulla VITEK® 2 -automaatiomenetelmällä
Huvila, Outi; Stenius, Katja (2016)
Huvila, Outi
Stenius, Katja
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110415728
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110415728
Tiivistelmä
Veriviljely eli veren bakteeriviljely on yksi tärkeimmistä mikrobiologian tutkimuksista, jonka avulla voidaan havaita moniin infektiotauteihin liittyviä bakteremioita. Veriviljelyanalytiikkaan kuuluu oleellisena osana mikrobilääke- eli antibioottiherkkyyden määritys, jonka tarkoituksena on löytää bakteerille herkästi tehoavat mikrobilääkkeet sekä havaita mahdollinen mikrobilääkeresistenssi.
Opinnäytetyössämme tutkittiin positiivisten veriviljelylöydösten antibioottiherkkyyksiä automaation avulla. Työmme tarkoituksena oli selvittää, voiko herkkyysmäärityksen tehdä luotettavasti bioMérieux’n VITEK® 2 -automaatilla suoraan veriviljelypullosta ilman yön yli kestävää pesäkekasvatusta. Tavoitteena oli tuottaa vertailutietoa tämän yksinkertaistetun kokeiltavan menetelmän ja standardoidun pesäkekasvusta tehtävän automaatiomenetelmän välisistä tuloksista. Työmme perimmäisenä tavoitteena oli tehostaa veriviljelyanalytiikan herkkyysmäärityksiä ja nopeuttaa näin veriviljelyvastauksen saamista potilaalle.
Opinnäytetyön tilaaja oli Fimlab laboratoriot Oy:n mikrobiologian yksikkö. Työ oli kokeellinen, kvantitatiivinen ja vertaileva tutkimus. Kokeellinen osuus suoritettiin mikrobiologian laboratoriossa viiden päivän aikana. Aineistona olivat tuoreet, positiiviset veriviljelynäytteet, jotka saatiin laboratoriosta. Aineisto rajattiin käsittämään vain aerobisia ja fakultatiivisia bakteereita. Aineiston kooksi muodostui 79 veriviljelypullonäytettä, joista tehtiin 31 vertailu- eli pesäkekasvunäytettä. Näytelöydökset koostuivat yhteensä 11 eri bakteerilajista, joista yleisimmät olivat Stafylococcus aureus, Enterobacter cloacae ja Escherichia coli.
MIC-määritystuloksia eri antibiooteille kertyi yhteensä 1187 kappaletta, joista 16 kappaletta eli 1,4 prosenttia oli herkkyystulkinnaltaan poikkeavia vertailunäytteisiin nähden. Sama herkkyystulkinta saatiin suurimmalla osalla eli 98,6 prosentilla mittaustuloksista. Yksinkertaistetulla menetelmällä saatiin siis hyvin samansuuntaiset tulokset kuin standardoidulla vertailumenetelmälläkin.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että veriviljelyanalytiikan herkkyysmääritys voidaan tehdä luotettavasti VITEK® 2 -automaatilla yksinkertaistetulla menetelmällä. Käyttämämme aineiston otoskoko oli kuitenkin pieni, mikä vähensi tutkimuksen luotettavuutta. Jotta menetelmä voitaisiin ottaa käyttöön rutiinianalytiikassa, sitä pitäisi vielä tutkia suuremmalla otoskoolla.
Opinnäytetyössämme tutkittiin positiivisten veriviljelylöydösten antibioottiherkkyyksiä automaation avulla. Työmme tarkoituksena oli selvittää, voiko herkkyysmäärityksen tehdä luotettavasti bioMérieux’n VITEK® 2 -automaatilla suoraan veriviljelypullosta ilman yön yli kestävää pesäkekasvatusta. Tavoitteena oli tuottaa vertailutietoa tämän yksinkertaistetun kokeiltavan menetelmän ja standardoidun pesäkekasvusta tehtävän automaatiomenetelmän välisistä tuloksista. Työmme perimmäisenä tavoitteena oli tehostaa veriviljelyanalytiikan herkkyysmäärityksiä ja nopeuttaa näin veriviljelyvastauksen saamista potilaalle.
Opinnäytetyön tilaaja oli Fimlab laboratoriot Oy:n mikrobiologian yksikkö. Työ oli kokeellinen, kvantitatiivinen ja vertaileva tutkimus. Kokeellinen osuus suoritettiin mikrobiologian laboratoriossa viiden päivän aikana. Aineistona olivat tuoreet, positiiviset veriviljelynäytteet, jotka saatiin laboratoriosta. Aineisto rajattiin käsittämään vain aerobisia ja fakultatiivisia bakteereita. Aineiston kooksi muodostui 79 veriviljelypullonäytettä, joista tehtiin 31 vertailu- eli pesäkekasvunäytettä. Näytelöydökset koostuivat yhteensä 11 eri bakteerilajista, joista yleisimmät olivat Stafylococcus aureus, Enterobacter cloacae ja Escherichia coli.
MIC-määritystuloksia eri antibiooteille kertyi yhteensä 1187 kappaletta, joista 16 kappaletta eli 1,4 prosenttia oli herkkyystulkinnaltaan poikkeavia vertailunäytteisiin nähden. Sama herkkyystulkinta saatiin suurimmalla osalla eli 98,6 prosentilla mittaustuloksista. Yksinkertaistetulla menetelmällä saatiin siis hyvin samansuuntaiset tulokset kuin standardoidulla vertailumenetelmälläkin.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että veriviljelyanalytiikan herkkyysmääritys voidaan tehdä luotettavasti VITEK® 2 -automaatilla yksinkertaistetulla menetelmällä. Käyttämämme aineiston otoskoko oli kuitenkin pieni, mikä vähensi tutkimuksen luotettavuutta. Jotta menetelmä voitaisiin ottaa käyttöön rutiinianalytiikassa, sitä pitäisi vielä tutkia suuremmalla otoskoolla.