Vital Mix-Rate® Automated ESR Analyzer -laskoautomaatin koestus ja käyttöohjeet
Ylitalo, Marjaana; Pohja, Hanna (2016)
Ylitalo, Marjaana
Pohja, Hanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111716393
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111716393
Tiivistelmä
Laskotutkimus perustuu veren partikkelien kerrostumiseen eli sedimentoitumiseen. Antikoaguloidun veren seistessä punasolut eli erytrosyytit erottuvat hiljalleen plasmasta ja laskeutuvat putken pohjalle. Tulos ilmoitetaan yksikössä millimetriä tunnissa [mm/h]. Alf Westergren jalosti ilmiön standardoiduksi laboratoriotutkimukseksi 1920-luvulla, joka nimettiin kehittäjänsä mukaan Westergrenin menetelmäksi. Tästä menetelmästä tuli standardi, johon nykyäänkin laskotutkimuksen mittavälineet ja menetelmät kalibroidaan. (Horsti 2007, 70; Estridge & Reynolds 2008, 292; Rodak, Fritsma & Keohane 2012, 184.)
Opinnäytetyön kokeellisen osuuden tavoitteena oli saada tietoa Mix-Rate® 10 Automated ESR Analyzer -laskoautomaatin tulostasosta ja verrata sitä referenssimenetelmällä saatuihin tuloksiin. Referenssimenetelmänä laskotutkimuksissa oli Westergrenin menetelmä. Opinnäytetyömme toiminnallisen osuuden tuotoksena oli Mix-Rate® 10 Automated ESR Analyzer -laskoautomaatin kuvalliset käyttöohjeet Tampereen ammattikorkeakoulun bioanalyytikko-opiskelijoiden käyttöön. Opinnäytetyön aiheen saimme Tampereen ammattikorkeakoulun bioanalyytikkokoulutuksen kliinisen hematologian opettajalta. Opinnäytetyöllä haluttiin selvittää laitteen tulostaso verrattuna referenssimenetel-mään. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman laajalle tulosvälille jakautunut otos laskoarvoja. Opinnäytetyö toteutettiin Tampereen Ammattikorkeakoululla kliinisen hematologian opetustiloissa.
Opinnäytetyömme kokeellisen osuuden tuloksia käsittelimme tilastollisesti. Tutkimusaineiston koko oli lopulta 118 näytettä. Määritimme tulokset kahtena vertailusarjana, joissa toisessa vastakkain olivat kummankin menetelmän 60 minuutin tulokset ja toisessa kummankin menetelmän 30 minuutin tulokset. Kuitenkin vain 60 minuutin tuloksilla on kliinistä merkitystä ja siten vain ne vaikuttavat tutkimuksen lopputulokseen ja johtopäätöksiin. Tilastollisen analyysin tulosten perusteella Mix-Rate® 10 –laskoanalysaattorin tuloksia voidaan pitää referenssimenetelmään verrattaessa luotettavina alle 27 mm/h näytteiden kohdalla, jota korkeampia tuloksia ei tutkimuksessa ollut. Natriumsitraatin säilyttämisajoissa huoneenlämmössä ja jääkaappilämpötilassa on lähteiden mukaan suuria eroja. Myös laitteen 15 minuutin mittauksen tulostaso olisi hyödyllistä ja mielenkiintoista selvittää. Näistä aiheista saisi tulevaisuudessa mielenkiintoisia tutkimusaiheita.
Opinnäytetyön kokeellisen osuuden tavoitteena oli saada tietoa Mix-Rate® 10 Automated ESR Analyzer -laskoautomaatin tulostasosta ja verrata sitä referenssimenetelmällä saatuihin tuloksiin. Referenssimenetelmänä laskotutkimuksissa oli Westergrenin menetelmä. Opinnäytetyömme toiminnallisen osuuden tuotoksena oli Mix-Rate® 10 Automated ESR Analyzer -laskoautomaatin kuvalliset käyttöohjeet Tampereen ammattikorkeakoulun bioanalyytikko-opiskelijoiden käyttöön. Opinnäytetyön aiheen saimme Tampereen ammattikorkeakoulun bioanalyytikkokoulutuksen kliinisen hematologian opettajalta. Opinnäytetyöllä haluttiin selvittää laitteen tulostaso verrattuna referenssimenetel-mään. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman laajalle tulosvälille jakautunut otos laskoarvoja. Opinnäytetyö toteutettiin Tampereen Ammattikorkeakoululla kliinisen hematologian opetustiloissa.
Opinnäytetyömme kokeellisen osuuden tuloksia käsittelimme tilastollisesti. Tutkimusaineiston koko oli lopulta 118 näytettä. Määritimme tulokset kahtena vertailusarjana, joissa toisessa vastakkain olivat kummankin menetelmän 60 minuutin tulokset ja toisessa kummankin menetelmän 30 minuutin tulokset. Kuitenkin vain 60 minuutin tuloksilla on kliinistä merkitystä ja siten vain ne vaikuttavat tutkimuksen lopputulokseen ja johtopäätöksiin. Tilastollisen analyysin tulosten perusteella Mix-Rate® 10 –laskoanalysaattorin tuloksia voidaan pitää referenssimenetelmään verrattaessa luotettavina alle 27 mm/h näytteiden kohdalla, jota korkeampia tuloksia ei tutkimuksessa ollut. Natriumsitraatin säilyttämisajoissa huoneenlämmössä ja jääkaappilämpötilassa on lähteiden mukaan suuria eroja. Myös laitteen 15 minuutin mittauksen tulostaso olisi hyödyllistä ja mielenkiintoista selvittää. Näistä aiheista saisi tulevaisuudessa mielenkiintoisia tutkimusaiheita.