Laserkeilaimen soveltuvuus varastosäiliön tilavuuskalibrointiin
Asikainen, Juha-Matti (2016)
Asikainen, Juha-Matti
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111616290
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111616290
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten laserkeilausmittausjärjestelmää voitaisiin parhaimmillaan hyödyntää tilavuuskalibroinnissa. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, kuinka markkinoilla oleva Trimblen kehittämä RealWorks Advanced Tank -ohjelma laskee säiliön tilavuuden sekä kuinka ohjelma poikkeaa nykyisestä Inspectan kehittämästä laskentaohjelmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda kokonaiskuva laserkeilauksen mahdollisuuksista tilavuuskalibroinnissa sekä tuottaa Inspectalle ohjeistus siitä, mitä kaikkea laserkeilausmittausmenetelmässä tulisi ottaa huomioon laitteiston, mittauksen ja laskennan kan-nalta.
Tutkimuksen lähtöaineistona käytettiin aikaisemmin julkaistuja aineistoja, lähinnä verkosta löytyvästä materiaalista. Tutkimus suoritettiin vertailumittauksena, jossa verrattiin Trimblen TX8-laserkeilaimen ja takymetrien Leica TDRA 6000:n sekä Leica TCRA 1201:n mittausaineistoja keskenään. Vertailumittausaineisto kerättiin kevään 2015 aikana kolmenlaisesta, toisistaan poikkeavista säiliöistä. Laserkeilausmittausmenetelmälle laskettiin mittausepävarmuudet vertailumittauskohteiden 1 ja 2 mittausaineistojen perusteella.
Tutkimustulokset osoittivat, että Trimblen RealWorks Advanded Tank -ohjelma on vielä kehitysasteella ja se eroaa joiltakin osin Inspectan kehittämästä laskentaohjelmasta. Tulokset osoittivat, että nykyisillään laserkeilausmittausmenetelmä ei sovellu ISO 7507 4 standardin mukaiseen tilavuuden määritykseen mm. mittalaitteen tarkkuusvaatimuksien vuoksi, mutta mittausmenetelmä soveltuu hyvin standardin ulkopuolisiin tilavuuden määrityksiin. Tulokset toivat esille muutamia laserkeilauksen heikkouksia ja vahvuuksia esille. Mittausepävarmuudeksi laserkeilausmittausmenetelmälle laskettiin kohteissa 1 ja 2 olevan ±0,3–0,5 %:n kattavuuskertoimella k = 2. Mittausepävarmuudet osoittautuivat samansuuruisiksi kuin aiemmin Liettuassa ja Kiinassa tehdyissä tutkimuksissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää myöhemmin Inspectan laitehankinnoissa ja mittausmenetelmien kehityksissä.
Tutkimuksen lähtöaineistona käytettiin aikaisemmin julkaistuja aineistoja, lähinnä verkosta löytyvästä materiaalista. Tutkimus suoritettiin vertailumittauksena, jossa verrattiin Trimblen TX8-laserkeilaimen ja takymetrien Leica TDRA 6000:n sekä Leica TCRA 1201:n mittausaineistoja keskenään. Vertailumittausaineisto kerättiin kevään 2015 aikana kolmenlaisesta, toisistaan poikkeavista säiliöistä. Laserkeilausmittausmenetelmälle laskettiin mittausepävarmuudet vertailumittauskohteiden 1 ja 2 mittausaineistojen perusteella.
Tutkimustulokset osoittivat, että Trimblen RealWorks Advanded Tank -ohjelma on vielä kehitysasteella ja se eroaa joiltakin osin Inspectan kehittämästä laskentaohjelmasta. Tulokset osoittivat, että nykyisillään laserkeilausmittausmenetelmä ei sovellu ISO 7507 4 standardin mukaiseen tilavuuden määritykseen mm. mittalaitteen tarkkuusvaatimuksien vuoksi, mutta mittausmenetelmä soveltuu hyvin standardin ulkopuolisiin tilavuuden määrityksiin. Tulokset toivat esille muutamia laserkeilauksen heikkouksia ja vahvuuksia esille. Mittausepävarmuudeksi laserkeilausmittausmenetelmälle laskettiin kohteissa 1 ja 2 olevan ±0,3–0,5 %:n kattavuuskertoimella k = 2. Mittausepävarmuudet osoittautuivat samansuuruisiksi kuin aiemmin Liettuassa ja Kiinassa tehdyissä tutkimuksissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää myöhemmin Inspectan laitehankinnoissa ja mittausmenetelmien kehityksissä.