Aikamatkamenetelmä kirjastonäkökulmasta
Rinne, Kari (2016)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112216758
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112216758
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten kirjastot ovat mukana aikamatkojen toteuttamisessa. Menetelmää on käytetty enemmän museoissa ja kouluissa. Opinnäytetyössä pohdittiin, sopiiko aikamatka kirjastoon. Tarkoitus on myös avata aikamatkamenetelmää käsitteenä.
Opinnäytetyön teoriaosassa käsiteltiin elämyksellisiä menetelmiä kirjaston ja mu-seon näkökulmasta ja pohdittiin elämystä käsitteenä. Aikamatka- käsitettä avattiin myös teorian näkökulmasta ja tarkasteltiin aikamatkan opetuksellisia tavoitteita.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista menetelmää. Teemahaastattelulla lähdettiin asiaa selvittämään, koska aihetta ei ole aiemmin juurikaan tutkittu tästä näkökulmasta. Tutkimusta varten haastateltiin neljää henkilöä, jotka olivat olleet mukana aikamatkojen toteuttamisessa suunnittelusta toteutukseen asti. Pelkkä ohjaajana toiminen ei riittänyt, koska haluttiin selvittää myös esivalmisteluihin ja tiedonhakuun liittyviä asioita. Työn kannalta oli tärkeää haastatella myös kirjastossa työskentelevää pedagogista informaatikkoa, sillä työssä oli nimenomaan kirjastonäkökulma.
Opinnäytetyön tuloksissa yllätti se, kuinka monella tavalla kirjasto voi olla mukana aikamatkojen toteutuksessa. Ensinnäkin se voi olla mukana toteuttamassa aika-matkaa. Kirjasto voi myös olla mukana valmistelevissa töissä kuten tiedonhaussa tai vinkkaamassa teemaan liittyviä kirjoja kouluissa. Uutena ideana esiin tuli myös mahdollisuus olla dokumentoimassa tapahtumaa. Opinnäytetyön haastatteluissa kävi ilmi, että Vaasan kaupunginkirjastossa on järjestetty aikamatka ja paikkana se soveltui esimerkiksi teemalliseen aikamatkaan, jossa historiallinen täsmällisyys ei ole niin tarkkaa.
Opinnäytetyön teoriaosassa käsiteltiin elämyksellisiä menetelmiä kirjaston ja mu-seon näkökulmasta ja pohdittiin elämystä käsitteenä. Aikamatka- käsitettä avattiin myös teorian näkökulmasta ja tarkasteltiin aikamatkan opetuksellisia tavoitteita.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista menetelmää. Teemahaastattelulla lähdettiin asiaa selvittämään, koska aihetta ei ole aiemmin juurikaan tutkittu tästä näkökulmasta. Tutkimusta varten haastateltiin neljää henkilöä, jotka olivat olleet mukana aikamatkojen toteuttamisessa suunnittelusta toteutukseen asti. Pelkkä ohjaajana toiminen ei riittänyt, koska haluttiin selvittää myös esivalmisteluihin ja tiedonhakuun liittyviä asioita. Työn kannalta oli tärkeää haastatella myös kirjastossa työskentelevää pedagogista informaatikkoa, sillä työssä oli nimenomaan kirjastonäkökulma.
Opinnäytetyön tuloksissa yllätti se, kuinka monella tavalla kirjasto voi olla mukana aikamatkojen toteutuksessa. Ensinnäkin se voi olla mukana toteuttamassa aika-matkaa. Kirjasto voi myös olla mukana valmistelevissa töissä kuten tiedonhaussa tai vinkkaamassa teemaan liittyviä kirjoja kouluissa. Uutena ideana esiin tuli myös mahdollisuus olla dokumentoimassa tapahtumaa. Opinnäytetyön haastatteluissa kävi ilmi, että Vaasan kaupunginkirjastossa on järjestetty aikamatka ja paikkana se soveltui esimerkiksi teemalliseen aikamatkaan, jossa historiallinen täsmällisyys ei ole niin tarkkaa.