PSYYKKISESTI KUORMITTAVIEN TILANTEIDEN PURKAMINEN ENSIHOIDOSSA DEFUSING-MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN : Kyselytutkimus Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ensihoitajille
Mäntykenttä, Kai; Pekkanen, Henri; Tapio, Marko (2016)
Mäntykenttä, Kai
Pekkanen, Henri
Tapio, Marko
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112417087
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112417087
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella työskentele-vien ensihoitajien tietoisuutta defusing-toiminnasta ja kokemuksia jo järjestetyistä istunnoista. Työn tavoitteena oli selvittää toiminnan kehittämistarpeet ensihoidossa ja auttaa työnantajaa sekä defusing-työryhmää nykyisen ohjeen päivittämisessä.
Opinnäytetyön tietoperustassa kartoitettiin ymmärrystä ja tunnistamista ensihoitotyössä ilmeneviin psyykkisesti kuormittaviin tilanteisiin. Tämän myötä pystytään määrittelemään tarve tilanteiden jälkipurkua eli defusing-istuntoa varten. Lisäksi oli tarpeen selvittää defusing-istunnon toteuttamisen perusteet teoriassa ja käytännössä sekä psyykkisesti kuormittavista tilanteista johtuvat myöhäisvaikutukset, mikäli niitä ei hoideta ajoissa. Tietoperustassa käytettiin soveltuvia suomalaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia sekä kirjallisuutta.
Defusing-ohjeen toimivuuden, työntekijöiden tietoisuuden ja aiempien kokemuksien selvittämiseksi Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ensihoitajille laadittiin puolistrukturoitu kyselylomake, jota täydennettiin avoimilla kysymyksillä asioiden havainnollistamiseksi sekä tarkentamiseksi. Avoimet kysymykset teemoitettiin, jotta niistä voitiin muodostaa aihekokonaisuudet. Kysely toteutettiin ja vastaukset analysoitiin webropol-alustalla.
Suurimpina kuormitustekijöinä työssä koetaan mm. väkivallan uhka ja toteutuminen, menehtynyt lapsipotilas sekä työtehtävä, jossa on useita menehtyneitä. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ensihoitajat kokivat defusing-toiminnan tarpeellisena. Sen saatavuutta tulisi tutkimuksen mukaan parantaa ja järjestämiskynnystä madaltaa. Lisäksi kävi ilmi, että työntekijöiden tietoisuutta defusing-toiminnasta tulisi lisätä ja olemassa olevan defusing-ohjeen kriteereitä istunnon järjestämisestä noudattaa tiukemmin. Defusing-istunto tulisi järjestää automaattisesti ennalta määritellyissä tilanteissa, eikä ainoastaan kysyä ensihoitajilta tarvetta istunnolle.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella uudelleen tarkastelemalla ja mahdollisesti päivittämällä olemassa oleva defusing-ohje vastaamaan saatuja tutki-mustuloksia. Lisäksi tietoisuutta defusing-toiminnasta voidaan lisätä koulutuspaketin avulla. Koulutuspaketti voidaan liittää uusien työntekijöiden perehdyttämisohjelmaan ja sitä voidaan käyttää opiskelijoiden perehdyttämisessä.
Opinnäytetyön tietoperustassa kartoitettiin ymmärrystä ja tunnistamista ensihoitotyössä ilmeneviin psyykkisesti kuormittaviin tilanteisiin. Tämän myötä pystytään määrittelemään tarve tilanteiden jälkipurkua eli defusing-istuntoa varten. Lisäksi oli tarpeen selvittää defusing-istunnon toteuttamisen perusteet teoriassa ja käytännössä sekä psyykkisesti kuormittavista tilanteista johtuvat myöhäisvaikutukset, mikäli niitä ei hoideta ajoissa. Tietoperustassa käytettiin soveltuvia suomalaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia sekä kirjallisuutta.
Defusing-ohjeen toimivuuden, työntekijöiden tietoisuuden ja aiempien kokemuksien selvittämiseksi Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ensihoitajille laadittiin puolistrukturoitu kyselylomake, jota täydennettiin avoimilla kysymyksillä asioiden havainnollistamiseksi sekä tarkentamiseksi. Avoimet kysymykset teemoitettiin, jotta niistä voitiin muodostaa aihekokonaisuudet. Kysely toteutettiin ja vastaukset analysoitiin webropol-alustalla.
Suurimpina kuormitustekijöinä työssä koetaan mm. väkivallan uhka ja toteutuminen, menehtynyt lapsipotilas sekä työtehtävä, jossa on useita menehtyneitä. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ensihoitajat kokivat defusing-toiminnan tarpeellisena. Sen saatavuutta tulisi tutkimuksen mukaan parantaa ja järjestämiskynnystä madaltaa. Lisäksi kävi ilmi, että työntekijöiden tietoisuutta defusing-toiminnasta tulisi lisätä ja olemassa olevan defusing-ohjeen kriteereitä istunnon järjestämisestä noudattaa tiukemmin. Defusing-istunto tulisi järjestää automaattisesti ennalta määritellyissä tilanteissa, eikä ainoastaan kysyä ensihoitajilta tarvetta istunnolle.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella uudelleen tarkastelemalla ja mahdollisesti päivittämällä olemassa oleva defusing-ohje vastaamaan saatuja tutki-mustuloksia. Lisäksi tietoisuutta defusing-toiminnasta voidaan lisätä koulutuspaketin avulla. Koulutuspaketti voidaan liittää uusien työntekijöiden perehdyttämisohjelmaan ja sitä voidaan käyttää opiskelijoiden perehdyttämisessä.