AKUUTTI AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ ENSIHOIDOSSA : Ensihoidon kohteessa käyttämän ajankäytön tarkasteleminen Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella
Junnilainen, Saku; Humalajoki, Harri (2016)
Junnilainen, Saku
Humalajoki, Harri
Centria-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112517559
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112517559
Tiivistelmä
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan (AVH) selviäminen sekä ihmisen toimintakyvyn säilyttäminen riippuu suurelta osin siitä, kuinka nopeasti oikea hoito saadaan aloitettua. Hoito tapahtuu aina sairaalassa. Ensihoidon nopea toiminta on suoraan yhteydessä potilaan toipumisen mahdollisuuksiin. Hoitoketju alkaa siitä, kun hätäkeskus saa hätäpuhelun ja ensihoitoyksikkö lähetetään tehtävälle.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoitajien ajankäyttöä AVH-tehtävillä. Tutkittavat asiat olivat ensihoitajien ajankäyttö kohteessa sekä selvittää mahdolliset viiveiden aiheuttajat. Tutkimuksessa tarkasteltiin Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköiden toimintaa AVH-tehtävillä vuodelta 2015.
Tutkimuksen aineisto koostui potilasasiakirjoista. Aineisto kerättiin Jokilaaksojen pelastuslaitoksen arkistosta ja sieltä kohdennettiin tutkimukseen ensihoitajien kiireellisiksi toteamat AVH-tehtävät. Tutkimuksessa tulokset esitetään prosentti- ja frekvenssikuvioina.
Vuonna 2015 Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköillä oli 495 epäiltyä AVH-tehtävää ja kuljetukseen niistä johti 146 työdiagnoosilla akuutti AVH-potilas kiireellisenä jatkohoitoon sairaalaan. Alueen ensihoidon operatiivisen vastuulääkärin antaman suosituksen mukaan kohteessa käytetään aikaa alle 10 minuuttia ja maksimissaan 20 minuuttia kun kyseessä on akuutti AVH-potilas. Tutkimuksen tulosten mukaan vain 8 potilasta (5,48 %) pääsi alle 10 minuutin kohdeajan ja yhteensä 58 potilaan (39,73 %) kohdalla aika oli alle 20 minuuttia. 88 potilaan (60,27 %) kohdalla aikaa kului kohteessa yli vastuulääkärin antaman maksimisuosituksen.
Selkein syy kohteessa käytetyn ajan pitkittymiselle oli oireiden epäselvyys. Oirekuvaus ei aina kohdannut tyypillisten AVH-oireiden kanssa ja tämä on todennäköisesti aiheuttanut ajan kulua kohteessa. Aineistosta ei selvinnyt se, mitä kohteessa on tapahtunut kirjausten lisäksi. Tavoitteena oli, että tuloksia voidaan käyttää Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoidon toiminnan ja laadun kehittämiseen ja näin luoda AVH-potilaille paremmat mahdollisuudet hyvään elämänlaatuun.
Jatkotutkimusaiheena olisi hyvä selvittää tarkemmin asioita, jotka eivät selviä kirjauksista, mutta viivästyttävät kuljetuksen alkamista.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoitajien ajankäyttöä AVH-tehtävillä. Tutkittavat asiat olivat ensihoitajien ajankäyttö kohteessa sekä selvittää mahdolliset viiveiden aiheuttajat. Tutkimuksessa tarkasteltiin Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköiden toimintaa AVH-tehtävillä vuodelta 2015.
Tutkimuksen aineisto koostui potilasasiakirjoista. Aineisto kerättiin Jokilaaksojen pelastuslaitoksen arkistosta ja sieltä kohdennettiin tutkimukseen ensihoitajien kiireellisiksi toteamat AVH-tehtävät. Tutkimuksessa tulokset esitetään prosentti- ja frekvenssikuvioina.
Vuonna 2015 Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköillä oli 495 epäiltyä AVH-tehtävää ja kuljetukseen niistä johti 146 työdiagnoosilla akuutti AVH-potilas kiireellisenä jatkohoitoon sairaalaan. Alueen ensihoidon operatiivisen vastuulääkärin antaman suosituksen mukaan kohteessa käytetään aikaa alle 10 minuuttia ja maksimissaan 20 minuuttia kun kyseessä on akuutti AVH-potilas. Tutkimuksen tulosten mukaan vain 8 potilasta (5,48 %) pääsi alle 10 minuutin kohdeajan ja yhteensä 58 potilaan (39,73 %) kohdalla aika oli alle 20 minuuttia. 88 potilaan (60,27 %) kohdalla aikaa kului kohteessa yli vastuulääkärin antaman maksimisuosituksen.
Selkein syy kohteessa käytetyn ajan pitkittymiselle oli oireiden epäselvyys. Oirekuvaus ei aina kohdannut tyypillisten AVH-oireiden kanssa ja tämä on todennäköisesti aiheuttanut ajan kulua kohteessa. Aineistosta ei selvinnyt se, mitä kohteessa on tapahtunut kirjausten lisäksi. Tavoitteena oli, että tuloksia voidaan käyttää Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoidon toiminnan ja laadun kehittämiseen ja näin luoda AVH-potilaille paremmat mahdollisuudet hyvään elämänlaatuun.
Jatkotutkimusaiheena olisi hyvä selvittää tarkemmin asioita, jotka eivät selviä kirjauksista, mutta viivästyttävät kuljetuksen alkamista.