Päivätoiminnan vaikutukset ikääntyneen sosiaaliseen toimintakykyyn ja psyykkiseen hyvinvointiin
Siira, Tanja (2016)
Siira, Tanja
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918047
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918047
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa uutta tietoa päivätoiminnan vaikutuksista ikääntyneiden asiakkaiden sosiaaliseen toimintakykyyn ja psyykkiseen hyvinvointiin. Tavoitteena oli myös selvittää asiakkaiden tyytyväisyyttä päivätoimintapalveluihin sekä vertailla miesten ja naisten kokemuksia toisiinsa. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena yhteistyössä Kangasalan kunnan kanssa, joka järjestää Pälkäneen päivätoimintapalvelut. Opinnäytetyön aineisto kerättiin osana asiakastyytyväisyyskyselyä, joka toteutettiin Pälkäneen päiväkeskusten, Kukkiakodon ja Kanervan, asiakkaille. Kyselyyn vastasi 33 asiakasta.
Keskeisimpinä johtopäätöksinä voidaan pitää sitä, että päiväkeskusasiakkaat ovat hyvin tyytyväisiä päivätoimintapalveluihin sekä sitä, että päivätoiminta tukee monin tavoin ikääntyneen sosiaalista toimintakykyä ja psyykkistä hyvinvointia. Keskeinen tutkimustulos on myös se, että miehet ja naiset kokevat päivätoiminnan vaikutukset eri tavalla. Tutkimustulosten perusteella päivätoiminnasta on enemmän hyötyä naisille kuin miehille.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Pälkäneen, ja mahdollisesti muidenkin, päiväkeskusten palvelujen kehittämisessä entistä paremmin asiakkaiden toiveita ja tarpeita vastaaviksi ja kokonaisvaltaista hyvinvointia ja toimintakykyä tukeviksi. Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisikin selvittää, miten päivätoimintapalveluita voitaisiin kehittää, jotta ne tukisivat paremmin yhä useamman asiakkaan hyvää ikääntymistä. Haasteena on asiakasryhmän heterogeenisyys.
Keskeisimpinä johtopäätöksinä voidaan pitää sitä, että päiväkeskusasiakkaat ovat hyvin tyytyväisiä päivätoimintapalveluihin sekä sitä, että päivätoiminta tukee monin tavoin ikääntyneen sosiaalista toimintakykyä ja psyykkistä hyvinvointia. Keskeinen tutkimustulos on myös se, että miehet ja naiset kokevat päivätoiminnan vaikutukset eri tavalla. Tutkimustulosten perusteella päivätoiminnasta on enemmän hyötyä naisille kuin miehille.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Pälkäneen, ja mahdollisesti muidenkin, päiväkeskusten palvelujen kehittämisessä entistä paremmin asiakkaiden toiveita ja tarpeita vastaaviksi ja kokonaisvaltaista hyvinvointia ja toimintakykyä tukeviksi. Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisikin selvittää, miten päivätoimintapalveluita voitaisiin kehittää, jotta ne tukisivat paremmin yhä useamman asiakkaan hyvää ikääntymistä. Haasteena on asiakasryhmän heterogeenisyys.