Missä mennään : Meri-Lapin poliisien perusosaamisen testi
Granat, Seija (2016)
Granat, Seija
Poliisiammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918226
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918226
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarjota Lapin poliisilaitoksen kenttäjohtoalue 2:n esimiehille tietoa siitä, missä mennään, kun tarkastellaan miehistö- ja alipäällystötason perusosaamista. Erityisesti tutkimuksen on tarkoitus kertoa perusosaamisen suurimmat puutteet ja sitä kautta tuottaa tietoa siitä, mihin työpaikkakoulutusta tulisi kohdistaa eli missä koulutustarve on suurin. Samalla tutkimuksen on tarkoitus tarkastella virkaiän sekä sektorin (valvonta- ja hälytyssektori tai rikostorjuntasektori) vaikutusta osaamiseen.
Vastaava tutkimus suoritettiin Peräpohjolan Poliisilaitoksessa vuonna 2011. Sittemmin on poliisin rahoitusta pienennetty ja säästöt ovat olleet välttämättömiä. Resurssit ovat pienentyneet ja trendi jatkuu. Vuonna 2013 toteutettiin valtakunnallinen
Ponnistuskoulutus, jossa opetettiin verkossa uudet, poliisille erittäin tärkeät lait, poliisi-,pakkokeino- ja esitutkintalaki. Loppuvuodesta 2014 käynnistyi Lapin poliisilaitoksessa myös mittava yhteispartiointikoulutusprojekti, jonka vuoksi koulutuspäiviä jouduttiin perumaan kenttäjohtoalue 2:n valvonta- ja hälytyssektorilta. Em. asioiden valossa halusin vertailla tuloksia myös vuoden 2011 tutkimukseen.
Kirjallisuusanalyysin perusteella halusin saada selville, mitä on osaaminen ja miten voin perustella tutkimukseni eli testin tärkeyttä. Samoin halusin myös saada selville, voiko osaamisen ja johtamisen teorioita soveltaa Suomen poliisiin.
Toteutin tutkimukseni kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, monivalintatestinä. Suoritin sen kokonaistutkimuksena. Tutkimukseni on korrelatiivinen poikkileikkaustutkimus. Opinnäytteeni on tutkimuksellinen ja siihen kuuluu myös kirjallisuusanalyysi.
Kokonaisuudessaan testistä henkilöstö olisi kouluarvosana-asteikolla saanut arvosanan 5½. Tärkeimpinä johtopäätöksinä voidaan esittää, että kipeimmin koulutusta tarvitaan molemmilla sektoreilla pakkokeinoissa sekä esitutkinnassa. Työpaikkakoulutuksesta ei voida myöskään enää yhtään karsia, vaan pikemminkin koulutuspäiviä tulisi lisätä,molemmilla sektoreilla osaamisen taso on laskenut vuodesta 2011. Ja kyllä, osaamisen ja sen johtamisen teorioita voidaan soveltaa Suomen poliisiin.
Vastaava tutkimus suoritettiin Peräpohjolan Poliisilaitoksessa vuonna 2011. Sittemmin on poliisin rahoitusta pienennetty ja säästöt ovat olleet välttämättömiä. Resurssit ovat pienentyneet ja trendi jatkuu. Vuonna 2013 toteutettiin valtakunnallinen
Ponnistuskoulutus, jossa opetettiin verkossa uudet, poliisille erittäin tärkeät lait, poliisi-,pakkokeino- ja esitutkintalaki. Loppuvuodesta 2014 käynnistyi Lapin poliisilaitoksessa myös mittava yhteispartiointikoulutusprojekti, jonka vuoksi koulutuspäiviä jouduttiin perumaan kenttäjohtoalue 2:n valvonta- ja hälytyssektorilta. Em. asioiden valossa halusin vertailla tuloksia myös vuoden 2011 tutkimukseen.
Kirjallisuusanalyysin perusteella halusin saada selville, mitä on osaaminen ja miten voin perustella tutkimukseni eli testin tärkeyttä. Samoin halusin myös saada selville, voiko osaamisen ja johtamisen teorioita soveltaa Suomen poliisiin.
Toteutin tutkimukseni kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, monivalintatestinä. Suoritin sen kokonaistutkimuksena. Tutkimukseni on korrelatiivinen poikkileikkaustutkimus. Opinnäytteeni on tutkimuksellinen ja siihen kuuluu myös kirjallisuusanalyysi.
Kokonaisuudessaan testistä henkilöstö olisi kouluarvosana-asteikolla saanut arvosanan 5½. Tärkeimpinä johtopäätöksinä voidaan esittää, että kipeimmin koulutusta tarvitaan molemmilla sektoreilla pakkokeinoissa sekä esitutkinnassa. Työpaikkakoulutuksesta ei voida myöskään enää yhtään karsia, vaan pikemminkin koulutuspäiviä tulisi lisätä,molemmilla sektoreilla osaamisen taso on laskenut vuodesta 2011. Ja kyllä, osaamisen ja sen johtamisen teorioita voidaan soveltaa Suomen poliisiin.