Asiakaslähtöisyyden ja proaktiivisuuden toteutuminen terveys- ja hoitosunnitelmassa
Hermens, Taru (2016)
Hermens, Taru
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817802
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817802
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä terveys- ja hoitosuunnitelman asiakaslähtöisyydellä ja proaktiivisuudella ymmärretään sekä tunnistaa asiakaslähtöisyys ja proaktiivisuus terveysasemien terveys- ja hoitosuunnitelmien kirjauksista. Tavoitteena oli kehittää terveys- ja hoitosuunnitelman asiakaslähtöisyyttä ja proaktiivisuutta. Työ oli tehty toimeksiantona Helsingin sosiaali- ja terveysvirastolle osana avosairaanhoidon toiminnanmuutosta.
Työn viitekehyksen muodostivat Terveyshyötymalli, jonka lähtökohtana on asiakaslähtöisyys ja proaktiivisuus sekä Triple Aim-malli, jossa pyritään hoidon vaikuttavuuden, saatavuuden ja tuottavuuden yhtäaikaiseen saavuttamiseen. Kehittämistyö tehtiin toimintatutkimuksena, jossa tavoiteltiin käytännön hyötyä terveys- ja hoitosuunnitelman kirjaamiseen.
Kirjallisuuskatsauksella selvitettiin, mitä ymmärretään terveys- ja hoitosuunnitelma asiakaslähtöisyydellä ja proaktiivisuudella. Terveys- ja hoitosuunnitelmien asiakaslähtöisyyden ja proaktiivisuuden nykytila kartoitettiin analysoimalla terveysasemien terveys- ja hoitosuunnitelmia. Analyysimenetelmänä käytettiin auditointia. Nykytilan kartoituksen tuloksena ilmenneitä kehitysalueita käytettiin teemoina ryhmähaastatteluissa, joissa etsittiin kehitysideoita parempaan asiakaslähtöisyyteen ja proaktiivisuuteen terveys- ja hoitosuunnitelmassa.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella määriteltiin asiakaslähtöiselle ja proaktiiviselle terveys- ja hoitosuunnitelmalle yhdeksän keskeistä piirrettä. Piirteiden pohjalta voidaan todeta, että asiakaslähtöinen ja proaktiivinen hoitosuunnitelma on tasavertaisessa kumppanuussuhteessa yhdessä tehty suunnitelma, joka kunnioittaa asiakkaan arvoja ja mieltymyksiä ja auttaa hoidon hallintaa. Sen päämääränä on terveyden edistäminen. Keskeistä on asiakkaan aktiivinen osallistumien terveys- ja hoitosuunnitelman tekemiseen ja sitoutuminen omahoitoon sekä ammattihenkilön toiminnassa asiakkaan todellisen tilanteen kartoittaminen, asiakkaan tukeminen ja koko hoidon koordinointi.
Asiakaslähtöinen ja proaktiivinen työskentelytapa oli uusi toimintamalli ja vielä sisäistymässä. Myös kirjaaminen haki vielä muotoaan. Kehitysideoiksi asiakaslähtöisyyden ja proaktiivisuuden parantamiseen terveys- ja hoitosuunnitelmassa muodostui omahoidon näkyvyys läpi suunnitelman, kirjaaminen asiakkaan kielellä ja yksiselitteisesti, komponenttien kirjaaminen konkreettisesti ja mitattavasti sekä tukitoimien ja niiden ajankohdan kirjaaminen.
Asiakaslähtöisen ja proaktiivisen terveys- ja hoitosuunnitelman tekemistä kehitetään edelleen. Kansallisen potilaskertomusarkiston (Kanta) tiedonhallintapalvelussa käyttöönotettava yhteinen terveys- ja hoitosuunnitelma mahdollistaa entistä paremmin asiakaslähtöisyyden ja hoidon koordinoinnin eri palveluorganisaatioiden kesken.
Työn viitekehyksen muodostivat Terveyshyötymalli, jonka lähtökohtana on asiakaslähtöisyys ja proaktiivisuus sekä Triple Aim-malli, jossa pyritään hoidon vaikuttavuuden, saatavuuden ja tuottavuuden yhtäaikaiseen saavuttamiseen. Kehittämistyö tehtiin toimintatutkimuksena, jossa tavoiteltiin käytännön hyötyä terveys- ja hoitosuunnitelman kirjaamiseen.
Kirjallisuuskatsauksella selvitettiin, mitä ymmärretään terveys- ja hoitosuunnitelma asiakaslähtöisyydellä ja proaktiivisuudella. Terveys- ja hoitosuunnitelmien asiakaslähtöisyyden ja proaktiivisuuden nykytila kartoitettiin analysoimalla terveysasemien terveys- ja hoitosuunnitelmia. Analyysimenetelmänä käytettiin auditointia. Nykytilan kartoituksen tuloksena ilmenneitä kehitysalueita käytettiin teemoina ryhmähaastatteluissa, joissa etsittiin kehitysideoita parempaan asiakaslähtöisyyteen ja proaktiivisuuteen terveys- ja hoitosuunnitelmassa.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella määriteltiin asiakaslähtöiselle ja proaktiiviselle terveys- ja hoitosuunnitelmalle yhdeksän keskeistä piirrettä. Piirteiden pohjalta voidaan todeta, että asiakaslähtöinen ja proaktiivinen hoitosuunnitelma on tasavertaisessa kumppanuussuhteessa yhdessä tehty suunnitelma, joka kunnioittaa asiakkaan arvoja ja mieltymyksiä ja auttaa hoidon hallintaa. Sen päämääränä on terveyden edistäminen. Keskeistä on asiakkaan aktiivinen osallistumien terveys- ja hoitosuunnitelman tekemiseen ja sitoutuminen omahoitoon sekä ammattihenkilön toiminnassa asiakkaan todellisen tilanteen kartoittaminen, asiakkaan tukeminen ja koko hoidon koordinointi.
Asiakaslähtöinen ja proaktiivinen työskentelytapa oli uusi toimintamalli ja vielä sisäistymässä. Myös kirjaaminen haki vielä muotoaan. Kehitysideoiksi asiakaslähtöisyyden ja proaktiivisuuden parantamiseen terveys- ja hoitosuunnitelmassa muodostui omahoidon näkyvyys läpi suunnitelman, kirjaaminen asiakkaan kielellä ja yksiselitteisesti, komponenttien kirjaaminen konkreettisesti ja mitattavasti sekä tukitoimien ja niiden ajankohdan kirjaaminen.
Asiakaslähtöisen ja proaktiivisen terveys- ja hoitosuunnitelman tekemistä kehitetään edelleen. Kansallisen potilaskertomusarkiston (Kanta) tiedonhallintapalvelussa käyttöönotettava yhteinen terveys- ja hoitosuunnitelma mahdollistaa entistä paremmin asiakaslähtöisyyden ja hoidon koordinoinnin eri palveluorganisaatioiden kesken.