Yliopisto- ja keskussairaaloiden kuvantamisen esimiesten osaamisen johtaminen ja tulevaisuuden haasteet
Kekäläinen, Katja (2016)
Kekäläinen, Katja
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918186
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918186
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö kuului Tampereen ammattikorkeakoulun laajempaan johtamista tutkivaan hankkeeseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tämän hetken yliopisto- ja keskussairaaloiden kuvantamisen esimiesten osaamisen johtamista ja tulevaisuuden haasteita. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa esimiesten osaamisen johtamisen toteutumisesta, kehittämistarpeista ja tulevaisuuden osaamishaasteista sekä saada selville heikot signaalit. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto (N=139) kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella ja käsiteltiin SPSS -ohjelmalla. Vastausprosentiksi muodostui 31,7 % (n=44).
Minkälaista osaamisen johtamista esimiehet toteuttavat yliopisto- ja keskussairaaloiden kuvantamisen yksiköissä? Tulosten perusteella työntekijät eivät tunne organisaationsa strategiaa kovin hyvin. Organisaatioiden strategioihin on kirjattu näkemys henkilöstön kehittämisestä ja tällöin esimiehillä on useammin mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen esimerkiksi työnohjauksen avulla. Kehityskeskustelut ovat osaamisen johtamisen tärkein keino ja niillä on yhteys useaan osaamisen johtamisen osa-alueeseen mm. osaamistavoitteiden määrittelemiseen strategian pohjalta ja palkitsemiseen sekä palautteen antamiseen. Esimiehet toteuttavat osaamisen johtamisen seurantaa ja palautteen antamista mm. keskustelemalla työntekijöiden kanssa työhön liittyvistä asioista ja käsittelemällä asiakaspalautteita säännöllisesti. Asiakaspalautteiden perusteella palveluja kehitetään paremmiksi enemmän suuremmissa työyksiköissä. Tulokset antavat positiivisen kuvan säännöllisestä kannustamisesta. Resurssointi nähtiin merkittävänä osaamisen johtamisen kehittämistarpeena. Lisäksi lähes viidennes esimiehistä ei voi käyttää kaikkea osaamistaan työssään ja yli kolmasosalla esimiehistä ei ole mahdollisuutta kehittää omaa osaamistaan työaikana. Minkälaisia haasteita esimiehet kokevat osaamisen johtamisessa? Riittävä resurssointi ja osaamisen kehittäminen mm. koulutuksen avulla tulevaisuudessa nähtiin merkittävinä asioina. Tässä tutkimuksessa ei löytynyt heikkoja signaaleja.
Strategiatietoisuutta on lisättävä ja varmistuttava, että jokainen on tietoinen siitä, millaista osaamista häneltä sen mukaan vaaditaan. Kouluttautumismahdollisuuksia tulee ylläpitää ja luoda lisää. Koska lähes viidennes esimiehistä ei voi käyttää kaikkea osaamistaan työssään, on työnkuvat syytä tarkistaa ja sitä kautta mahdollistaa osaamisen laajemmat käyttömahdollisuudet.
Minkälaista osaamisen johtamista esimiehet toteuttavat yliopisto- ja keskussairaaloiden kuvantamisen yksiköissä? Tulosten perusteella työntekijät eivät tunne organisaationsa strategiaa kovin hyvin. Organisaatioiden strategioihin on kirjattu näkemys henkilöstön kehittämisestä ja tällöin esimiehillä on useammin mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen esimerkiksi työnohjauksen avulla. Kehityskeskustelut ovat osaamisen johtamisen tärkein keino ja niillä on yhteys useaan osaamisen johtamisen osa-alueeseen mm. osaamistavoitteiden määrittelemiseen strategian pohjalta ja palkitsemiseen sekä palautteen antamiseen. Esimiehet toteuttavat osaamisen johtamisen seurantaa ja palautteen antamista mm. keskustelemalla työntekijöiden kanssa työhön liittyvistä asioista ja käsittelemällä asiakaspalautteita säännöllisesti. Asiakaspalautteiden perusteella palveluja kehitetään paremmiksi enemmän suuremmissa työyksiköissä. Tulokset antavat positiivisen kuvan säännöllisestä kannustamisesta. Resurssointi nähtiin merkittävänä osaamisen johtamisen kehittämistarpeena. Lisäksi lähes viidennes esimiehistä ei voi käyttää kaikkea osaamistaan työssään ja yli kolmasosalla esimiehistä ei ole mahdollisuutta kehittää omaa osaamistaan työaikana. Minkälaisia haasteita esimiehet kokevat osaamisen johtamisessa? Riittävä resurssointi ja osaamisen kehittäminen mm. koulutuksen avulla tulevaisuudessa nähtiin merkittävinä asioina. Tässä tutkimuksessa ei löytynyt heikkoja signaaleja.
Strategiatietoisuutta on lisättävä ja varmistuttava, että jokainen on tietoinen siitä, millaista osaamista häneltä sen mukaan vaaditaan. Kouluttautumismahdollisuuksia tulee ylläpitää ja luoda lisää. Koska lähes viidennes esimiehistä ei voi käyttää kaikkea osaamistaan työssään, on työnkuvat syytä tarkistaa ja sitä kautta mahdollistaa osaamisen laajemmat käyttömahdollisuudet.