Koulun perhetyö : Saunakallion koulun perhetyön malli
Virman, Aino (2016)
Virman, Aino
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016113018372
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016113018372
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan Järvenpään koulutuksellisen tasa-arvon edistämishankkeen (KOTA-hanke) kautta kehittynyttä koulun perhetyön mallia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtion avustusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin vuodesta 2012. Perinteisesti Suomi on nähty maana, jossa erot hyvinvoinnissa ovat pienet. Viimeaikaisten tutkimusten valossa kuitenkin erot lasten hyvinvoinnissa ovat kasvussa. Koululla on tärkeä rooli yhdenvertaisten mahdollisuuksien luojana.
Opinnäytetyössä tarkastellaan tarkemmin KOTA-hankkeen perhetyön mallia. Opinnäytetyössä selvitetään koulun perheohjaajan roolia ja työnkuvaa sekä sitä, miten perheohjaaja omasta roolistaan käsin tukee oppilaiden sosiaalisten sekä tunnetaitojen kehittymistä.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan koulua lasten toimintaympäristönä sekä kasvuyhteisönä, perhetyötä erillisenä työmuotona sekä perhekeskeisenä lähestymistapana työhön ja sosiaalista kompetenssia käsitteenä ja kehityksen kohteena. Tutkimuskysymyksiä lähestytään työssä laadullisin menetelmin. Aineisto on kerätty teemahaastatteluilla ja analysoitu käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tulosten perusteella perheohjaajalla on koululla monialainen rooli. Perheohjaajan roolit sekä työnkuva eivät pohjaudu ainoastaan perhetyön viitekehykseen vaan koululla toimiessaan perheohjaajalla laajempi työnkuva. Perheohjaaja työskentelee lapsen ja hänen perheensä lisäksi myös tiiviisti opettajien ja muiden koulun työntekijöiden kanssa. Sosiaalisten taitojen, ryhmässä toimimisen taitojen sekä tunteiden käsittelyn tukeminen on perheohjaajan työn ydinosaamista. Perheohjaaja kykenee tukemaan oppilaiden sosiaalisten sekä tunnetaitojen oppimista monipuolisilla menetelmillä, jotka koulu toimintaympäristönä mahdollistaa.
Koulun perhetyöstä on kehittynyt toimiva sekä tarpeellinen toimintamuoto koululle. Perheohjaajan työssä yhdistyy työskentely vahvasti koulun ympäristössä yhteistyössä muiden koulun toimijoiden kanssa sekä työskentely perheiden kanssa, perheiden ehdoilla. Perheohjaajalla on näin toimiessaan mahdollisuus tutustua lapsen maailmaan kokonaisvaltaisesti.
Opinnäytetyössä tarkastellaan tarkemmin KOTA-hankkeen perhetyön mallia. Opinnäytetyössä selvitetään koulun perheohjaajan roolia ja työnkuvaa sekä sitä, miten perheohjaaja omasta roolistaan käsin tukee oppilaiden sosiaalisten sekä tunnetaitojen kehittymistä.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan koulua lasten toimintaympäristönä sekä kasvuyhteisönä, perhetyötä erillisenä työmuotona sekä perhekeskeisenä lähestymistapana työhön ja sosiaalista kompetenssia käsitteenä ja kehityksen kohteena. Tutkimuskysymyksiä lähestytään työssä laadullisin menetelmin. Aineisto on kerätty teemahaastatteluilla ja analysoitu käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tulosten perusteella perheohjaajalla on koululla monialainen rooli. Perheohjaajan roolit sekä työnkuva eivät pohjaudu ainoastaan perhetyön viitekehykseen vaan koululla toimiessaan perheohjaajalla laajempi työnkuva. Perheohjaaja työskentelee lapsen ja hänen perheensä lisäksi myös tiiviisti opettajien ja muiden koulun työntekijöiden kanssa. Sosiaalisten taitojen, ryhmässä toimimisen taitojen sekä tunteiden käsittelyn tukeminen on perheohjaajan työn ydinosaamista. Perheohjaaja kykenee tukemaan oppilaiden sosiaalisten sekä tunnetaitojen oppimista monipuolisilla menetelmillä, jotka koulu toimintaympäristönä mahdollistaa.
Koulun perhetyöstä on kehittynyt toimiva sekä tarpeellinen toimintamuoto koululle. Perheohjaajan työssä yhdistyy työskentely vahvasti koulun ympäristössä yhteistyössä muiden koulun toimijoiden kanssa sekä työskentely perheiden kanssa, perheiden ehdoilla. Perheohjaajalla on näin toimiessaan mahdollisuus tutustua lapsen maailmaan kokonaisvaltaisesti.