Terästeollisuuden jätevirran hyödyntäminen
Sarajärvi, Misa (2016)
Sarajärvi, Misa
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016113018379
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016113018379
Tiivistelmä
Sekundääriset raaka-aineet eli esimerkiksi terästeollisuuden jätteet ja sivuvirrat sisältävät monesti sellaisia määriä arvokkaita metalleja, että niiden talteenotto on taloudellisesti kannattavaa. Kyseessä on myös ympäristön kannalta merkittävä asia, sillä esimerkiksi raskasmetallit voivat olla hyvinkin haitallisia ympäristöön joutuessaan. Hyvä esimerkki tällaisesta terästeollisuuden jätteestä on ruostumattomaan teräkseen ja galvanointiin käytetyt peittausliuokset. Euroopan metallitehtaissa syntyy käytettyä peittausliuosta (spent pickling solution/liquor) 300 000 kuutiota vuosittain. Peittausjätteen kierrättämiseen parhaita saatavissa olevia tekniikoita ovat elektrodialyysi, diffuusiodialyysi ja kiteytys. Käytännössä yleisimpiä menetelmiä peittausjätteen regenerointiin ovat spray roasting ja ioninvaihto.
Tässä työssä jatkettiin jo aiemmin alkanutta projektia, jossa saostetaan kolmea eri metallia talteen ruostumattoman teräksen peittausjätteestä ja katsastettiin aiheeseen liittyviä uusia julkaisuja laboratoriovaiheessa ja jo käytössä olevista kierrätysmenetelmistä. Aikaisempien kokeiden perusteella metallien saantoa testattiin kahdessa vaiheessa pH-alueilla 6 - 6,5 ja 9,1 - 10,7 käyttäen kahta erilaista hydroksidiyhdistettä. Prosessin nestemäiset faasit sekä saostettujen sakkojen veteen liukenevat materiaalit analysoitiin IC ja ICP-OES-laitteistolla. Tulosten perusteella voitiin todeta, että metallit saatiin saostettua talteen syötteestä.
Tässä työssä jatkettiin jo aiemmin alkanutta projektia, jossa saostetaan kolmea eri metallia talteen ruostumattoman teräksen peittausjätteestä ja katsastettiin aiheeseen liittyviä uusia julkaisuja laboratoriovaiheessa ja jo käytössä olevista kierrätysmenetelmistä. Aikaisempien kokeiden perusteella metallien saantoa testattiin kahdessa vaiheessa pH-alueilla 6 - 6,5 ja 9,1 - 10,7 käyttäen kahta erilaista hydroksidiyhdistettä. Prosessin nestemäiset faasit sekä saostettujen sakkojen veteen liukenevat materiaalit analysoitiin IC ja ICP-OES-laitteistolla. Tulosten perusteella voitiin todeta, että metallit saatiin saostettua talteen syötteestä.