Tapahtumapisteen suunnittelu ja järjestäminen – Itämeriprotesti 2016
Tasanen, Raakel; Urpo, Jannike (2016)
Tasanen, Raakel
Urpo, Jannike
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120118693
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120118693
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen työ, joka on toteutettu tapahtuman muodossa Haaga-Helian matkailun liikkeenjohdon opiskelijoiden toimesta. Työn tarkoituksena on järjestää ja suunnitella Lasten Itämeriprotesti -tapahtumaan Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen tapahtumapiste ja järjestää tapahtumapisteelle Itämeriaiheisia aktiviteetteja nuorille. Työ on toteutettu toimeksiantona Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen ympäristötoiminnan nuorisotyöyksikölle. Tapahtuman suunnittelu aloitettiin 17. toukokuuta 2016 ja tapahtumapäivä oli 27. elokuuta 2016.
Tavoitteemme opinnäytetyössä on saada nuoria mukaan sekä tapahtumapisteen suunnitteluun, mutta myös tavoittaa nuoret tapahtumapisteen aktiviteeteilla. Päätehtävänä on välittää nuorille tietoa Itämeren tilanteesta, antamalla konkreettisia esimerkkejä, kuinka Itämerta voi jokainen omalla toiminnallaan suojella. Itämeriprotesti järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2015 ja toisen kerran vuonna 2016. Itämeriprotestin pääjärjestäjänä toimii Natur och Miljö, jonka kanssa olemme tehneet tiivistä yhteistyötä koko tapahtumaprosessin aikana.
Työmme teoreettinen viitekehys perustuu tapahtuman järjestämiseen yleisesti sekä tapahtumaprosessiin. Ensin perehdytään tapahtuman määrittelyyn, jonka jälkeen syvennytään tapahtumaprosessin eri vaiheisiin, käsitellään tapahtumamarkkinointia, ja mikä tekee tapahtumasta onnistuneen. Tietoperustassa kerrotaan myös Lasten Itämeriprotestissa mukana olleista organisaatioista, heidän taustastaan ja suhteestaan Itämeren suojeluun. Tämän jälkeen käydään läpi Nuorisoasiainkeskuksen tapahtumapisteen suunnittelua ja sen toteutusta vaihe kerrallaan tapahtumapäivään asti. Opinnäytetyön viimeinen osuus on pohdinta, jossa arvioimme työmme sekä tavoitteidemme onnistumista kriittisesti. Lopussa esitetään myös sekä johtopäätökset, että kehitysehdotukset.
Tapahtumapisteemme oli ulkonäöllisesti mielenkiintoa herättävä ja saimme paljon näkyvyyttä tapahtumassa. Tapahtumaan osallistui arviomme mukaan vähemmän nuoria, kuin lapsia ja aikuisia. Nuorten tavoittaminen oli osittain hankalaa tapahtuman luonteesta johtuen, sillä Itämeri aiheena ei kiinnostanut nuoria kokemamme mukaan. Tapahtumassa oli enemmän lapsille suunnattua ohjelmaa, mikä saattoi osittain vaikuttaa nuorten kiinnostuksen puutteeseen tapahtumaa kohtaan. Tapahtumapisteemme toiminta kiinnosti eniten noin alle 14-vuotiaita sekä aikuisia, emme saaneet tavoitettua kohderyhmäämme tapahtumassa. Tapahtumapisteemme oli nuorten huonosta tavoittamisesta huolimatta onnistunut, sillä saimme muutaman nuoren ideoimaan kanssamme tapahtumapistettä ja tapahtuma-pisteen visuaalisuuden ja aktiviteettien luonti toteutui erinomaisesti. Onnistuimme myös välittämään tietoutta Itämeren tilasta sekä omalla toiminnallamme tapahtuman vierailijoille, mutta myös tapahtumapisteemme elementeillä.
Tavoitteemme opinnäytetyössä on saada nuoria mukaan sekä tapahtumapisteen suunnitteluun, mutta myös tavoittaa nuoret tapahtumapisteen aktiviteeteilla. Päätehtävänä on välittää nuorille tietoa Itämeren tilanteesta, antamalla konkreettisia esimerkkejä, kuinka Itämerta voi jokainen omalla toiminnallaan suojella. Itämeriprotesti järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2015 ja toisen kerran vuonna 2016. Itämeriprotestin pääjärjestäjänä toimii Natur och Miljö, jonka kanssa olemme tehneet tiivistä yhteistyötä koko tapahtumaprosessin aikana.
Työmme teoreettinen viitekehys perustuu tapahtuman järjestämiseen yleisesti sekä tapahtumaprosessiin. Ensin perehdytään tapahtuman määrittelyyn, jonka jälkeen syvennytään tapahtumaprosessin eri vaiheisiin, käsitellään tapahtumamarkkinointia, ja mikä tekee tapahtumasta onnistuneen. Tietoperustassa kerrotaan myös Lasten Itämeriprotestissa mukana olleista organisaatioista, heidän taustastaan ja suhteestaan Itämeren suojeluun. Tämän jälkeen käydään läpi Nuorisoasiainkeskuksen tapahtumapisteen suunnittelua ja sen toteutusta vaihe kerrallaan tapahtumapäivään asti. Opinnäytetyön viimeinen osuus on pohdinta, jossa arvioimme työmme sekä tavoitteidemme onnistumista kriittisesti. Lopussa esitetään myös sekä johtopäätökset, että kehitysehdotukset.
Tapahtumapisteemme oli ulkonäöllisesti mielenkiintoa herättävä ja saimme paljon näkyvyyttä tapahtumassa. Tapahtumaan osallistui arviomme mukaan vähemmän nuoria, kuin lapsia ja aikuisia. Nuorten tavoittaminen oli osittain hankalaa tapahtuman luonteesta johtuen, sillä Itämeri aiheena ei kiinnostanut nuoria kokemamme mukaan. Tapahtumassa oli enemmän lapsille suunnattua ohjelmaa, mikä saattoi osittain vaikuttaa nuorten kiinnostuksen puutteeseen tapahtumaa kohtaan. Tapahtumapisteemme toiminta kiinnosti eniten noin alle 14-vuotiaita sekä aikuisia, emme saaneet tavoitettua kohderyhmäämme tapahtumassa. Tapahtumapisteemme oli nuorten huonosta tavoittamisesta huolimatta onnistunut, sillä saimme muutaman nuoren ideoimaan kanssamme tapahtumapistettä ja tapahtuma-pisteen visuaalisuuden ja aktiviteettien luonti toteutui erinomaisesti. Onnistuimme myös välittämään tietoutta Itämeren tilasta sekä omalla toiminnallamme tapahtuman vierailijoille, mutta myös tapahtumapisteemme elementeillä.