BAL-näytteen valmistustekniikan kehittäminen ja yhdenmukaistaminen : HUSLABin patologian laboratoriossa
Jussila, Noora (2016)
Jussila, Noora
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120218732
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120218732
Tiivistelmä
Bronkoalveolaarinen huuhtelu (BAL) on menetelmä, jolla saadaan tutkittavaksi keuhkoputkien ja -rakkuloiden soluja. Huuhtelunäytteitä otetaan bronkoskopian eli keuhkoputken tähystyksen yhteydessä, jolloin huuhtelusuihku voidaan suunnata suoraan epäiltyyn kohteeseen. BAL-näytteillä on tärkeä rooli keuhkosairauksien diagnosoinnissa ja niitä epäiltäessä.
Meilahden patologian laboratorion aikaisempi BAL-näytteiden valmistustekniikka koettiin liian työläänä ja se poikkesi muiden HUSLABin patologian laboratorioiden käyttämistä tekniikoista. Hyvinkään ja Jorvin patologian laboratorioissa käytettiin menetelmiä, joissa oli vähemmän välivaiheita. Tässä opinnäytetyössä vertailtiin Meilahden, Jorvin ja Hyvinkään patologian laboratorioiden BAL-työohjeita sekä sitä, vaikuttivatko pesuvaiheen poisjättäminen ja säilyttäminen elatusaineessa BAL-näytteiden laatuun. 19 potilasnäytteestä tehtiin versiot pesuvaiheella ja ilman sekä erimittaisten säilytysaikojen jälkeen.
Pesun kanssa ja ilman pesua valmistetuissa näytteissä ei ollut merkittäviä eroja mikroskoopilla tarkasteltaessa. Valkosolujen erittelylaskennan olisi pystynyt tekemään molemmista. Eri valkosolujen suhteiden muutoksia ei tutkittu tässä työssä. Yhden ja kolmen vuorokauden elatusaineessa säilyttämisen jälkeen näytteet olivat edelleen niin hyviä, että erittelylaskennan olisi pystynyt suorittamaan. Mitä kauemmin näytettä säilytettiin, sitä enemmän soluissa näkyi kuivumista ja hajoamista.
Työohjeesta päädyttiin jättämään pesuvaihe pois. Tulokset antoivat myös viitteitä, että tarvittaessa näytteen voi jättää jääkaappiin yön tai viikonlopun yli ja tehdä sen vasta seuraavana työpäivänä.
Meilahden patologian laboratorion aikaisempi BAL-näytteiden valmistustekniikka koettiin liian työläänä ja se poikkesi muiden HUSLABin patologian laboratorioiden käyttämistä tekniikoista. Hyvinkään ja Jorvin patologian laboratorioissa käytettiin menetelmiä, joissa oli vähemmän välivaiheita. Tässä opinnäytetyössä vertailtiin Meilahden, Jorvin ja Hyvinkään patologian laboratorioiden BAL-työohjeita sekä sitä, vaikuttivatko pesuvaiheen poisjättäminen ja säilyttäminen elatusaineessa BAL-näytteiden laatuun. 19 potilasnäytteestä tehtiin versiot pesuvaiheella ja ilman sekä erimittaisten säilytysaikojen jälkeen.
Pesun kanssa ja ilman pesua valmistetuissa näytteissä ei ollut merkittäviä eroja mikroskoopilla tarkasteltaessa. Valkosolujen erittelylaskennan olisi pystynyt tekemään molemmista. Eri valkosolujen suhteiden muutoksia ei tutkittu tässä työssä. Yhden ja kolmen vuorokauden elatusaineessa säilyttämisen jälkeen näytteet olivat edelleen niin hyviä, että erittelylaskennan olisi pystynyt suorittamaan. Mitä kauemmin näytettä säilytettiin, sitä enemmän soluissa näkyi kuivumista ja hajoamista.
Työohjeesta päädyttiin jättämään pesuvaihe pois. Tulokset antoivat myös viitteitä, että tarvittaessa näytteen voi jättää jääkaappiin yön tai viikonlopun yli ja tehdä sen vasta seuraavana työpäivänä.