Ketterä kehitys - Case Varaamo
Kerppola, Juho (2016)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120318902
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120318902
Tiivistelmä
Lopputyössä tarkasteltiin Helsingin kaupungissa käynnissä ollutta Varaamo-projektia, jossa kehitettiin tilavarausjärjestelmää kolmen viraston ja virastojen asiakkaiden yhteiseen käyttöön Helsingin kaupungilla. Työn tavoitteena oli tutkia projektissa hyödynnettyjä ketterän kehityksen menetelmiä sekä toimintamalleja ja samalla kartoittaa, miten projekti on onnistunut.
Työn teoriaosuudessa luotiin katsaus ketteriin kehitysmenetelmiin sekä tehtiin vertailua ketterän ja perinteisen vesiputousmallin mukaisen projektin välillä. Lisäksi tarkasteltiin projektin onnistumista ja sitä, kuinka projektin onnistuminen määritellään. Teoriaosuuden pohjalta muodostettiin viitekehys, jota hyödyntämällä Varaamo-projektia ja projektissa käytettyjä kehitysmenetelmiä voitiin tutkia tarkemmin. Projektiosuudessa kuvattiin projektin kulkua sekä käytettyjä kehitysmenetelmiä. Kuvaukset perustuivat opinnäytetyötä varten tehtyihin teemahaastatteluihin sekä projektin aikana tehtyyn dokumentaatioon.
Työn tuloksena voidaan sanoa, että Varaamo-projektia on toteutettu ketterin sekä asiakaslähtöisin menetelmin. Projektissa on hyödynnetty yleisiä ketterään kehitykseen kuuluvia toimintamalleja kuten iteratiivista ja inkrementaalista etenemistä sekä työtehtävien jatkuvaa priorisointia. Projektin toimintamalli on pääpiirteittäin onnistunut ja käytetyt kehitysmenetelmät ovat nopeuttaneet varausjärjestelmän kehitystä sekä mahdollistaneet Varaamo-palvelun julkaisun nopeassa aikataulussa.
Varaamo-projekti on ollut ensimmäisten ketterän kehityksen projektien joukossa Helsingin kaupungilla. Tämä on tarkoittanut, että parhaita toimintatapoja ja -malleja on täytynyt projektin aikana etsiä aktiivisesti, mikä taas osaltaan on vaikuttanut projektin etenemiseen hidastavasti varsinkin projektin alussa. Jatkossa olisikin hyvä kerätä kaupunkitasolla yhteen ketteristä projekteista saatuja oppeja ja muodostaa selkeät parhaiden käytänteiden kokonaisuudet, joita seuraavat projektit voivat hyödyntää alusta saakka ja näin keventää toimintatapoihin liittyvää oppimiskäyrää.
Työn teoriaosuudessa luotiin katsaus ketteriin kehitysmenetelmiin sekä tehtiin vertailua ketterän ja perinteisen vesiputousmallin mukaisen projektin välillä. Lisäksi tarkasteltiin projektin onnistumista ja sitä, kuinka projektin onnistuminen määritellään. Teoriaosuuden pohjalta muodostettiin viitekehys, jota hyödyntämällä Varaamo-projektia ja projektissa käytettyjä kehitysmenetelmiä voitiin tutkia tarkemmin. Projektiosuudessa kuvattiin projektin kulkua sekä käytettyjä kehitysmenetelmiä. Kuvaukset perustuivat opinnäytetyötä varten tehtyihin teemahaastatteluihin sekä projektin aikana tehtyyn dokumentaatioon.
Työn tuloksena voidaan sanoa, että Varaamo-projektia on toteutettu ketterin sekä asiakaslähtöisin menetelmin. Projektissa on hyödynnetty yleisiä ketterään kehitykseen kuuluvia toimintamalleja kuten iteratiivista ja inkrementaalista etenemistä sekä työtehtävien jatkuvaa priorisointia. Projektin toimintamalli on pääpiirteittäin onnistunut ja käytetyt kehitysmenetelmät ovat nopeuttaneet varausjärjestelmän kehitystä sekä mahdollistaneet Varaamo-palvelun julkaisun nopeassa aikataulussa.
Varaamo-projekti on ollut ensimmäisten ketterän kehityksen projektien joukossa Helsingin kaupungilla. Tämä on tarkoittanut, että parhaita toimintatapoja ja -malleja on täytynyt projektin aikana etsiä aktiivisesti, mikä taas osaltaan on vaikuttanut projektin etenemiseen hidastavasti varsinkin projektin alussa. Jatkossa olisikin hyvä kerätä kaupunkitasolla yhteen ketteristä projekteista saatuja oppeja ja muodostaa selkeät parhaiden käytänteiden kokonaisuudet, joita seuraavat projektit voivat hyödyntää alusta saakka ja näin keventää toimintatapoihin liittyvää oppimiskäyrää.