Metsästyksetön Suomi : Taloudellinen näkökulma
Korvenranta, Henriikka (2016)
Korvenranta, Henriikka
Hämeen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519116
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519116
Tiivistelmä
Idea opinnäytetyöhön tuli vuoden 2014 harjoittelusta Suomen riistakeskuksella. Kiinnostus metsästystä kohtaan on ollut aina suurin ja tämä vaikutti aiheen valintaan vahvasti. Opinnäytetyöllä ei ollut tilaajaa, mutta tavoitteena oli, että monille selviäisi metsästyksen merkitys tässä yhteiskunnassa. Luonto on kuitenkin yhä ihmistä lähellä, vaikka maailma on urbanisoitunut.
Opinnäytetyössä haettiin tietoa monista eri lähteistä, mutta myös tekijällä oli omakohtaista suullista tietoa, jota sovellettiin niin teoriassa kuin tuloksissa. Työn tutkimusmenetelmänä toimivat haastattelut. Niitä hyödyntämällä pystyttiin opinnäytetyössä todentamaan, olisiko skenaario Metsästyksettömästä Suomesta mahdollinen ja jos olisi, mitä siitä seuraisi taloudelle. Tutkimus osoitti hyvin vahvasti, että tässä tapauksessa ja tässä yhteiskuntatilanteessa skenaario olisi mahdoton. Kuitenkaan haastattelut eivät kumonneet mahdollisuutta, etteikö metsästyksen kieltäminen olisi mahdollista yhteiskuntarakenteen muuttuessa.
Työssä tuli myös julki, että metsästyksen kieltäminen tarkoittaisi sitä, että koko järjestelmää riistapolitiikassa ja muussa politiikassa pitäisi muuttaa, jotta kieltolaki onnistuisi. Siltikin olisi todennäköistä, että ennen kaikkea valtio joutuisi tilanteeseen, jossa kulut nousisivat epäedullisella tavalla.
Ehdotuksena tulevaisuuden varalle on, että vastaava haastattelututkimus toteutettaisiin esimerkiksi kymmenen tai kahdenkymmen vuoden kuluttua, jotta nähtäisiin, miten suhtautuminen metsästykseen ja luonnonsuojeluun on muuttunut.
Opinnäytetyössä haettiin tietoa monista eri lähteistä, mutta myös tekijällä oli omakohtaista suullista tietoa, jota sovellettiin niin teoriassa kuin tuloksissa. Työn tutkimusmenetelmänä toimivat haastattelut. Niitä hyödyntämällä pystyttiin opinnäytetyössä todentamaan, olisiko skenaario Metsästyksettömästä Suomesta mahdollinen ja jos olisi, mitä siitä seuraisi taloudelle. Tutkimus osoitti hyvin vahvasti, että tässä tapauksessa ja tässä yhteiskuntatilanteessa skenaario olisi mahdoton. Kuitenkaan haastattelut eivät kumonneet mahdollisuutta, etteikö metsästyksen kieltäminen olisi mahdollista yhteiskuntarakenteen muuttuessa.
Työssä tuli myös julki, että metsästyksen kieltäminen tarkoittaisi sitä, että koko järjestelmää riistapolitiikassa ja muussa politiikassa pitäisi muuttaa, jotta kieltolaki onnistuisi. Siltikin olisi todennäköistä, että ennen kaikkea valtio joutuisi tilanteeseen, jossa kulut nousisivat epäedullisella tavalla.
Ehdotuksena tulevaisuuden varalle on, että vastaava haastattelututkimus toteutettaisiin esimerkiksi kymmenen tai kahdenkymmen vuoden kuluttua, jotta nähtäisiin, miten suhtautuminen metsästykseen ja luonnonsuojeluun on muuttunut.