Sosionomin urapolut hyväksilukemisessa ja tunnustamisessa
Heiskanen, Marja (2016)
Heiskanen, Marja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120619247
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120619247
Tiivistelmä
Ulkomailla korkeakoulutuksen saaneiden osaamisen tunnistaminen on Suomessa ajankohtaista. Tarkastelen työssäni ulkomaisen korkeakoulututkinnon hyväksilukemistä osana sosionomin (amk) opintoja, ulkomaisen tutkinnon tunnustamista sekä opintojen jälkeistä työllistymistä.
Ulkomaisten tutkintojen tunnustamisen osalta haastattelin asiantuntijatahona Opetushallituksen edustajia. Ammattikorkeakoulujen hyväksilukukäytänteistä aiemman tutkinnon pohjalta keräsin tietoa opettajahaastattelulla. Sosnetin haastattelussa perehdyin sosiaalialan yliopistokoulutuksen opintojen jälkeiseen työllisyyteen.
Hyväksilukemisessa huomionarvoiseksi nousi päätösten laadullinen tasapuolisuus, ohjauksen tärkeys sekä suomalaisen tutkinnon yleispätevyys. Tunnustamisprosessissa lähes kaikki hakijat joutuvat suorittamaan Suomessa lisäopintoja palvelujärjestelmän osalta. Työllistymisen haasteeena sosiaalialalla näyttäytyi kielitaito ja työharjoittelumahdollisuuksien vähäisyys.
Ainestoni pohjalta tiedottaminen ja ohjaus ovat tärkeitä onnistumisen tekijöitä niin hyväksilukemisessa kuin tunnustamisessa. Tulosten valossa ehdotan, että sosiaalialan toimijat tarjoaisivat kurssimuotoista koulutusta hyväksilukemis- ja tunnustamiskäytänteistä sekä suomalaisesta palvelujärjestelmästä.
Ulkomaisten tutkintojen tunnustamisen osalta haastattelin asiantuntijatahona Opetushallituksen edustajia. Ammattikorkeakoulujen hyväksilukukäytänteistä aiemman tutkinnon pohjalta keräsin tietoa opettajahaastattelulla. Sosnetin haastattelussa perehdyin sosiaalialan yliopistokoulutuksen opintojen jälkeiseen työllisyyteen.
Hyväksilukemisessa huomionarvoiseksi nousi päätösten laadullinen tasapuolisuus, ohjauksen tärkeys sekä suomalaisen tutkinnon yleispätevyys. Tunnustamisprosessissa lähes kaikki hakijat joutuvat suorittamaan Suomessa lisäopintoja palvelujärjestelmän osalta. Työllistymisen haasteeena sosiaalialalla näyttäytyi kielitaito ja työharjoittelumahdollisuuksien vähäisyys.
Ainestoni pohjalta tiedottaminen ja ohjaus ovat tärkeitä onnistumisen tekijöitä niin hyväksilukemisessa kuin tunnustamisessa. Tulosten valossa ehdotan, että sosiaalialan toimijat tarjoaisivat kurssimuotoista koulutusta hyväksilukemis- ja tunnustamiskäytänteistä sekä suomalaisesta palvelujärjestelmästä.