"Toivon meille kaikille viisautta ja onnea tulevaan" : henkilöstön näkökulmia uuden varhaiskasvatuslain muutosprosessista
Hietala, Minna; Kivimäki, Tiina (2016)
Hietala, Minna
Kivimäki, Tiina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519144
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519144
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuslain muutokset astuivat voimaan 1.8.2016. Varhaiskasvatuslaissa suurimmat muutokset näkyvät subjektiivisessa päivähoito-oikeudessa, aikaperusteisen päivähoidon järjestämisessä ja ryhmäkokojen kasvamisessa. Kunnat päättivät itse missä laajuudessa toteuttavat lapsiryhmien kokojen kasvattamista ja lasten varhaiskasvatusoikeuden rajaamista. Tutkimus tehtiin kehittämistehtävänä Ylöjärven varhaiskasvatukselle, jossa harkittiin lain täydellistä toimeenpanoa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Ylöjärven varhaiskasvatuksen eteläisen alueen henkilöstön näkökulmia uuden varhaiskasvatuslain muutosprosessista. Tutkimuksemme tavoitteena oli tuottaa kehittämisideoita, jotka edesauttavat henkilöstöä lakimuutokseen sitoutumisessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineiston keräämiseen käytettiin kyselyä varhaiskasvatuksen henkilöstölle.
Tutkimuksessamme käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksessa henkilöstön näkökulmia uuden varhaiskasvatuslain muutosprosessista tuloksena muodostuivat seuraavat viisi yläluokkaa: (1) Viestintä, (2) Muutokseen sitoutuminen, (3) Työhyvinvointi, (4) Varhaiskasvatuslainmuutos ja (5) Esimiestaidot.
Tutkimuksemme johtopäätöksinä voimme todeta, että henkilöstön lähtökohdat muutosprosessissa olivat erilaiset. Tulosten perusteella nähtiin, että muutosviestintä on kaiken muutoksessa tapahtuvan toiminnan edellytys. Viestintää ja koulutusmahdollisuuksia tulisi kehittää Ylöjärven varhaiskasvatuksessa, siten että tieto muutoksesta saavuttaisi koko henkilöstön. Tiedon laaja saavuttaminen edesauttaisi muutokseen sitoutumista. Henkilöstön osallistuminen muutoksen suunnitteluun motivoi muutokseen sekä edistää työhyvinvointia. Työhyvinvointi kehittäminen nähtiin vahvana osa-alueena tutkimuksessamme. Varhaiskasvatuslain muutokset nostattivat henkilöstössä pohdintaa myös laadukkaan pedagogisen toiminnan järjestämisestä. Henkilöstö koki lapsiryhmäkoon kasvamisen aiheuttavan pedagogisen toiminnan heikentymistä. Kehittämisehdotukseksi henkilöstö korosti suunnitteluajan ja yhteistyön merkitystä sekä ajan antamista muutosprosessille. Esimiestyön tärkeys nähtiin kaikissa muutoksen osa-alueissa. Henkilöstö kaipaisi esimiehen tukea, kannustavaa ja arvostavaa työotetta, oikeaaikaista tiedottamista sekä esimiehen sitoutumista muutokseen. Esimiehen esimerkin kautta henkilöstö pystyisi sitoutumaan paremmin muutokseen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Ylöjärven varhaiskasvatuksen eteläisen alueen henkilöstön näkökulmia uuden varhaiskasvatuslain muutosprosessista. Tutkimuksemme tavoitteena oli tuottaa kehittämisideoita, jotka edesauttavat henkilöstöä lakimuutokseen sitoutumisessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineiston keräämiseen käytettiin kyselyä varhaiskasvatuksen henkilöstölle.
Tutkimuksessamme käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksessa henkilöstön näkökulmia uuden varhaiskasvatuslain muutosprosessista tuloksena muodostuivat seuraavat viisi yläluokkaa: (1) Viestintä, (2) Muutokseen sitoutuminen, (3) Työhyvinvointi, (4) Varhaiskasvatuslainmuutos ja (5) Esimiestaidot.
Tutkimuksemme johtopäätöksinä voimme todeta, että henkilöstön lähtökohdat muutosprosessissa olivat erilaiset. Tulosten perusteella nähtiin, että muutosviestintä on kaiken muutoksessa tapahtuvan toiminnan edellytys. Viestintää ja koulutusmahdollisuuksia tulisi kehittää Ylöjärven varhaiskasvatuksessa, siten että tieto muutoksesta saavuttaisi koko henkilöstön. Tiedon laaja saavuttaminen edesauttaisi muutokseen sitoutumista. Henkilöstön osallistuminen muutoksen suunnitteluun motivoi muutokseen sekä edistää työhyvinvointia. Työhyvinvointi kehittäminen nähtiin vahvana osa-alueena tutkimuksessamme. Varhaiskasvatuslain muutokset nostattivat henkilöstössä pohdintaa myös laadukkaan pedagogisen toiminnan järjestämisestä. Henkilöstö koki lapsiryhmäkoon kasvamisen aiheuttavan pedagogisen toiminnan heikentymistä. Kehittämisehdotukseksi henkilöstö korosti suunnitteluajan ja yhteistyön merkitystä sekä ajan antamista muutosprosessille. Esimiestyön tärkeys nähtiin kaikissa muutoksen osa-alueissa. Henkilöstö kaipaisi esimiehen tukea, kannustavaa ja arvostavaa työotetta, oikeaaikaista tiedottamista sekä esimiehen sitoutumista muutokseen. Esimiehen esimerkin kautta henkilöstö pystyisi sitoutumaan paremmin muutokseen.