Pysyhän Pystyssä -iäkkäiden kaatumisvaaran ja kaatumishuolestuneisuuden arviointi
Majander, Tiina (2016)
Majander, Tiina
Saimaan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120719433
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120719433
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kaatumisten ja kaatumishuolestuneisuuden yleisyyttä sekä niihin liittyviä vaaratekijöitä 80 ja 85 -vuotiailla kotkalaisilla ja pyhtääläisillä sekä luoda Pyhtään liikunta-, sosiaali-, ja terveyspalveluille oma toimintamalli iäkkäiden kaatumisvaaran arvioimiseksi ja kaatumisten ehkäisemiseksi. Tavoitteena on opinnäytetyössä luotavan toimintamallin avulla vähentää kotona asuvien ja suurentuneessa kaatumisvaarassa olevien iäkkäiden kaatumisia. Opinnäytetyö liittyy UKK-instituutin KaatumisSeula®-hankkeeseen. Tutkimus oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin 30 kotkalaista ja 24 pyhtääläistä 80 ja 85 -vuotiasta kotona asuvaa ikäihmistä. Haastattelussa käytettiin UKK-instituutin väestöotoskyselyyn kehitettyä strukturoitua haastattelulomaketta. Tutkimuksen toisessa vaiheessa haastatteluiden tuloksia pohdittiin Attendo Pyhtään asiantuntijaryhmän kanssa Tulevaisuusverstasmenetelmän avulla ja suunniteltiin omaa toimintamallia iäkkäiden kaatumisvaaran arvioimiseksi.
Haastattelun aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 22-ohjelmalla. Haastateltavista (N=54) noin puolet eli 52 % oli kaatunut viimeisen vuoden aikana yhden tai useamman kerran. Kaatuneista 86 % käytti jotakin liikkumisen apuvälinettä joko satunnaisesti tai jatkuvasti sekä 57 % koki heikentyneen tasapainon haittaavan jokapäiväisiä askareita ja liikkumista joko toisinaan tai jatkuvasti. Kaatuneista 91 % raportoi niin sanottuja ennakoivia toimintakyvyn heikkenemisen oireita eli prekliinisiä oireita IADL – toiminnoissa. Viimeisen vuoden aikana kaatuneista 71 % raportoi myös kohonneesta kaatumishuolestuneisuudesta. Keskisuurta tai suurta kaatumishuolestuneisuutta koki melkein puolet haastateltavista (46 %). Tässä aineistossa kohonneeseen kaatumishuolestuneisuuteen näytti liittyvän huonoksi koettu terveydentila, apuvälineiden käyttö ja heikentyneen tasapainon kokeminen. Kaatumishuolestuneisuutta koettiin eniten liukkaalla pinnalla kuten esimerkiksi märällä lattialla tai jäisellä kadulla liikkuessa. Jatkotutkimusaiheena olisi tärkeää selvittää, miten Pyhtäälle kehitetty toimintamalli jalkautuu ja vaikuttaako mallin toteutus esimerkiksi Pyhtään kunnan lonkkamurtumalukuihin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kaatumisten ja kaatumishuolestuneisuuden yleisyyttä sekä niihin liittyviä vaaratekijöitä 80 ja 85 -vuotiailla kotkalaisilla ja pyhtääläisillä sekä luoda Pyhtään liikunta-, sosiaali-, ja terveyspalveluille oma toimintamalli iäkkäiden kaatumisvaaran arvioimiseksi ja kaatumisten ehkäisemiseksi. Tavoitteena on opinnäytetyössä luotavan toimintamallin avulla vähentää kotona asuvien ja suurentuneessa kaatumisvaarassa olevien iäkkäiden kaatumisia. Opinnäytetyö liittyy UKK-instituutin KaatumisSeula®-hankkeeseen. Tutkimus oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin 30 kotkalaista ja 24 pyhtääläistä 80 ja 85 -vuotiasta kotona asuvaa ikäihmistä. Haastattelussa käytettiin UKK-instituutin väestöotoskyselyyn kehitettyä strukturoitua haastattelulomaketta. Tutkimuksen toisessa vaiheessa haastatteluiden tuloksia pohdittiin Attendo Pyhtään asiantuntijaryhmän kanssa Tulevaisuusverstasmenetelmän avulla ja suunniteltiin omaa toimintamallia iäkkäiden kaatumisvaaran arvioimiseksi.
Haastattelun aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 22-ohjelmalla. Haastateltavista (N=54) noin puolet eli 52 % oli kaatunut viimeisen vuoden aikana yhden tai useamman kerran. Kaatuneista 86 % käytti jotakin liikkumisen apuvälinettä joko satunnaisesti tai jatkuvasti sekä 57 % koki heikentyneen tasapainon haittaavan jokapäiväisiä askareita ja liikkumista joko toisinaan tai jatkuvasti. Kaatuneista 91 % raportoi niin sanottuja ennakoivia toimintakyvyn heikkenemisen oireita eli prekliinisiä oireita IADL – toiminnoissa. Viimeisen vuoden aikana kaatuneista 71 % raportoi myös kohonneesta kaatumishuolestuneisuudesta. Keskisuurta tai suurta kaatumishuolestuneisuutta koki melkein puolet haastateltavista (46 %). Tässä aineistossa kohonneeseen kaatumishuolestuneisuuteen näytti liittyvän huonoksi koettu terveydentila, apuvälineiden käyttö ja heikentyneen tasapainon kokeminen. Kaatumishuolestuneisuutta koettiin eniten liukkaalla pinnalla kuten esimerkiksi märällä lattialla tai jäisellä kadulla liikkuessa. Jatkotutkimusaiheena olisi tärkeää selvittää, miten Pyhtäälle kehitetty toimintamalli jalkautuu ja vaikuttaako mallin toteutus esimerkiksi Pyhtään kunnan lonkkamurtumalukuihin.