POHJOIS-KYMENLAAKSON RINTASYÖPÄHOITAJAN ANTAMA TIETO JA OHJAUS VASTAANOTOILLA : Potilastyytyväisyystutkimus
Onali, Alina; Lakka, Elisa; Viiru, Riikka (2016)
Onali, Alina
Lakka, Elisa
Viiru, Riikka
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120819610
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120819610
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten tyytyväisiä potilaat ovat olleet rintasyöpähoitajan
vastaanottokäynteihin Pohjois-Kymen sairaalassa ja kartoittaa mahdollisia kehittämisideoita. Tutkimus
toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusmenetelmällä, jonka aineisto kerättiin kyselylomakkeilla.
Kyselylomakkeeseen tuli yhdeksän taustakysymystä, 13 suljettua kysymystä ja yksi avoin kysymys
tarkempien tietojen saamiseksi. Taustatiedot tähän tutkimukseen oli haettu alan kirjallisuudesta,
elektronisista lähteistä, ja aiheeseen liittyvistä aiemmista tutkimuksista. Täydentävänä tiedonkeruumenetelmänä
toteutettiin rintasyöpähoitajan henkilökohtainen asiahaastattelu, jonka avulla saatiin tarkempaa
tietoa hänen työnkuvasta.
Tutkimuksen kohteena eli perusjoukkona toimi rintasyöpähoitajan vastaanotolla käyvät rintasyöpäpotilaat
(N=720). Tässä tutkimuksessa ei ollut resursseja tutkia koko perusjoukkoa rajoitetun aikataulun vuoksi,
joten tässä tarkasteltiin vain osaa perusjoukosta. Tutkimuksen otantamenetelmänä toimi harkinnanvarainen
otanta eli näyte, sillä tähän tutkimukseen havaintoyksiköt valikoituivat perusjoukosta vain kyselyn
ajankohdan perusteella. Tämän tutkimuksen otoskoon tavoite oli perusjoukkoon nähden pieni (n=50),
mutta tarpeeksi suuri analyysin tekemiseen tilastollista menetelmää käyttäen. Potilaat vastasivat kyselyyn
rintasyöpähoitajan vastaanottokäynnin yhteydessä ja postitse loka-marraskuussa 2016 viikoilla 42–
44. Kyselylomakkeita laitettiin jakoon 50 kappaletta, vastauksia tuli yhteensä 37, joista kaksi oli hylättävä
selkeästi puutteellisten tietojen vuoksi. Vastausmäärä (74 % 50:stä) oli hyvä rajattuun aika-tauluun
nähden. Lopullinen aineisto (n=35) analysoitiin tilastollisella SPSS-ohjelmalla.
Kyselyyn osallistuneet olivat laajalti (46 %) vastanneet kaikkiin lomakkeen väittämiin melko tai täysin
samaa mieltä. Kuitenkin suurin osa (54 %) kyselyyn osallistujista vastasi lomakkeessa yhdestä neljään
väittämään olleensa melko tai täysin eri mieltä. Kokonaisuudessaan tutkimustulosten mukaan valtaosa
(noin 85 %) kyselyyn osallistuneista oli siis tyytyväisiä vastaanottokäynteihin. Tyytymättömyyttä ilmaisi
vain pieni osa (noin 15 %) vastaajista. Potilaat kokivat olleensa kaikista tyytyväisimpiä rintasyöpähoitajan
antamaan tukeen koskien potilaan omaa päätöksentekoa, saamaansa tietoon liittyen leikkaukseen, vastaanottokäynteihin
varattuun aikaan, sekä rintasyöpähoitajan antamaan tietoon jatkohoitoon ja seurantaan
liittyvistä asioista. Potilaat olivat tyytymättömimpiä rintasyöpähoitajan antamaan ohjaukseen liittyen
mahdollisiin seksuaalisuuden muutoksiin.
Luotettavuutta mietittäessä tavoitteeseen päästiin melko hyvin, sillä tutkimusongelmiin saatiin vastaukset.
Ainoastaan avoimeen kysymykseen liittyen kehittämisideoihin ei tullut toivottua vastausmäärää.
Reliabiliteettia ei ollut tarkoituksenmukaista arvioida, sillä kyselyä ei toistettu eri ajankohtina rajatun aikataulun
vuoksi. Kyselylomakkeet esitestattiin terveydenhoitoalan ammattilaisilla ennen aineiston keruuta,
jonka myötä kyselylomakkeeseen saatiin lisää tarkkuutta kehittämisideoiden pohjalta. Lopulta tärkeimpänä
tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä lisäsi virallisen tutkimusluvan hakeminen Kouvolan kaupungin
hyvinvointipalveluiden kautta.
vastaanottokäynteihin Pohjois-Kymen sairaalassa ja kartoittaa mahdollisia kehittämisideoita. Tutkimus
toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusmenetelmällä, jonka aineisto kerättiin kyselylomakkeilla.
Kyselylomakkeeseen tuli yhdeksän taustakysymystä, 13 suljettua kysymystä ja yksi avoin kysymys
tarkempien tietojen saamiseksi. Taustatiedot tähän tutkimukseen oli haettu alan kirjallisuudesta,
elektronisista lähteistä, ja aiheeseen liittyvistä aiemmista tutkimuksista. Täydentävänä tiedonkeruumenetelmänä
toteutettiin rintasyöpähoitajan henkilökohtainen asiahaastattelu, jonka avulla saatiin tarkempaa
tietoa hänen työnkuvasta.
Tutkimuksen kohteena eli perusjoukkona toimi rintasyöpähoitajan vastaanotolla käyvät rintasyöpäpotilaat
(N=720). Tässä tutkimuksessa ei ollut resursseja tutkia koko perusjoukkoa rajoitetun aikataulun vuoksi,
joten tässä tarkasteltiin vain osaa perusjoukosta. Tutkimuksen otantamenetelmänä toimi harkinnanvarainen
otanta eli näyte, sillä tähän tutkimukseen havaintoyksiköt valikoituivat perusjoukosta vain kyselyn
ajankohdan perusteella. Tämän tutkimuksen otoskoon tavoite oli perusjoukkoon nähden pieni (n=50),
mutta tarpeeksi suuri analyysin tekemiseen tilastollista menetelmää käyttäen. Potilaat vastasivat kyselyyn
rintasyöpähoitajan vastaanottokäynnin yhteydessä ja postitse loka-marraskuussa 2016 viikoilla 42–
44. Kyselylomakkeita laitettiin jakoon 50 kappaletta, vastauksia tuli yhteensä 37, joista kaksi oli hylättävä
selkeästi puutteellisten tietojen vuoksi. Vastausmäärä (74 % 50:stä) oli hyvä rajattuun aika-tauluun
nähden. Lopullinen aineisto (n=35) analysoitiin tilastollisella SPSS-ohjelmalla.
Kyselyyn osallistuneet olivat laajalti (46 %) vastanneet kaikkiin lomakkeen väittämiin melko tai täysin
samaa mieltä. Kuitenkin suurin osa (54 %) kyselyyn osallistujista vastasi lomakkeessa yhdestä neljään
väittämään olleensa melko tai täysin eri mieltä. Kokonaisuudessaan tutkimustulosten mukaan valtaosa
(noin 85 %) kyselyyn osallistuneista oli siis tyytyväisiä vastaanottokäynteihin. Tyytymättömyyttä ilmaisi
vain pieni osa (noin 15 %) vastaajista. Potilaat kokivat olleensa kaikista tyytyväisimpiä rintasyöpähoitajan
antamaan tukeen koskien potilaan omaa päätöksentekoa, saamaansa tietoon liittyen leikkaukseen, vastaanottokäynteihin
varattuun aikaan, sekä rintasyöpähoitajan antamaan tietoon jatkohoitoon ja seurantaan
liittyvistä asioista. Potilaat olivat tyytymättömimpiä rintasyöpähoitajan antamaan ohjaukseen liittyen
mahdollisiin seksuaalisuuden muutoksiin.
Luotettavuutta mietittäessä tavoitteeseen päästiin melko hyvin, sillä tutkimusongelmiin saatiin vastaukset.
Ainoastaan avoimeen kysymykseen liittyen kehittämisideoihin ei tullut toivottua vastausmäärää.
Reliabiliteettia ei ollut tarkoituksenmukaista arvioida, sillä kyselyä ei toistettu eri ajankohtina rajatun aikataulun
vuoksi. Kyselylomakkeet esitestattiin terveydenhoitoalan ammattilaisilla ennen aineiston keruuta,
jonka myötä kyselylomakkeeseen saatiin lisää tarkkuutta kehittämisideoiden pohjalta. Lopulta tärkeimpänä
tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä lisäsi virallisen tutkimusluvan hakeminen Kouvolan kaupungin
hyvinvointipalveluiden kautta.