Liikunta tukimuotona maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen opetuksessa
Rantasalo, Satu; Ollakka, Henna (2016)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Rantasalo, Satu
Ollakka, Henna
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120819657
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120819657
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee liikunnan merkitystä suomen kielen opetuksen tukimenetelmänä. Tutkimuksessa tarkoitus oli selvittää, miten liikuntaa hyödynnetään maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen opetuksessa päiväkodissa. Lisäksi työssä tutkittiin millaisia muita menetelmiä tai käytäntöjä on käytössä suomen kielen opetuksessa sekä mitä päiväkodin työntekijöiden on huomioitava omassa toiminnassaan kielen opettajana.
Opinnäytetyöprosessi alkoi alkuvuodesta 2016 yhteydenotolla Kotkan kaupungin varhaiskasvatusyksikköön, josta ehdotettiin kyseistä aihetta. Tutkimus toteutettiin laadullisena käyttäen havainnointia ja teemahaastatteluita. Tutkimus tehtiin kahdessa päiväkodissa Kotkassa syksyllä 2016. Haastateltavia oli seitsemän ja havainnointitilanteita kolme. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Liikuntaa pidetään erittäin tärkeänä ja hyödyllisenä tukimuotona maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen opetuksessa. Liikuntaa hyödynnetään esimerkiksi liikuntaleikkien, jumppien, laululeikkien ja loruttelun kautta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että yhteys liikunnan ja kielen välillä nähdään, mutta asian syvempi tiedostaminen ja pohtiminen osana arkea jäävät vähemmälle. Liikuntaa tulisi lisätä vielä enemmän osaksi kielen opetusta. Liikunta on luonnollinen ja iso osa päiväkodin arkea ja sen yhteys kielen opetukseen tulee huomaamatta. Tuloksista selviää myös, kuinka liikunnan kokonaisvaltaisuutta pidetään tärkeänä maahanmuuttajataustaisten lasten oppimisen kannalta. Muita hyödyllisiä menetelmiä kielen opetuksen tukemisessa ovat kuvakortit, tukiviittomat, pienryhmät ja vertaistuki. Työntekijän toiminnassa korostuvat esimerkiksi kannustaminen, selkeät ohjeet, sanoittaminen ja konkretisointi sekä lapsen kulttuurin ja äidinkielen kunnioittaminen. Lisäksi työntekijän on tiedostettava oma roolinsa kielenopettajana.
Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen ja tärkeä. Tutkimuksesta on hyötyä monikulttuurisuuden parissa varhaiskasvatuksessa työskenteleville sekä niille, jotka haluavat tuoda liikuntaa enemmän osaksi kielen opetusta.
Opinnäytetyöprosessi alkoi alkuvuodesta 2016 yhteydenotolla Kotkan kaupungin varhaiskasvatusyksikköön, josta ehdotettiin kyseistä aihetta. Tutkimus toteutettiin laadullisena käyttäen havainnointia ja teemahaastatteluita. Tutkimus tehtiin kahdessa päiväkodissa Kotkassa syksyllä 2016. Haastateltavia oli seitsemän ja havainnointitilanteita kolme. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Liikuntaa pidetään erittäin tärkeänä ja hyödyllisenä tukimuotona maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen opetuksessa. Liikuntaa hyödynnetään esimerkiksi liikuntaleikkien, jumppien, laululeikkien ja loruttelun kautta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että yhteys liikunnan ja kielen välillä nähdään, mutta asian syvempi tiedostaminen ja pohtiminen osana arkea jäävät vähemmälle. Liikuntaa tulisi lisätä vielä enemmän osaksi kielen opetusta. Liikunta on luonnollinen ja iso osa päiväkodin arkea ja sen yhteys kielen opetukseen tulee huomaamatta. Tuloksista selviää myös, kuinka liikunnan kokonaisvaltaisuutta pidetään tärkeänä maahanmuuttajataustaisten lasten oppimisen kannalta. Muita hyödyllisiä menetelmiä kielen opetuksen tukemisessa ovat kuvakortit, tukiviittomat, pienryhmät ja vertaistuki. Työntekijän toiminnassa korostuvat esimerkiksi kannustaminen, selkeät ohjeet, sanoittaminen ja konkretisointi sekä lapsen kulttuurin ja äidinkielen kunnioittaminen. Lisäksi työntekijän on tiedostettava oma roolinsa kielenopettajana.
Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen ja tärkeä. Tutkimuksesta on hyötyä monikulttuurisuuden parissa varhaiskasvatuksessa työskenteleville sekä niille, jotka haluavat tuoda liikuntaa enemmän osaksi kielen opetusta.