Karjun siittiöiden morfologinen tutkiminen
Takalo, Elina (2016)
Takalo, Elina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120919692
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120919692
Tiivistelmä
Morfologian tutkiminen on tärkeä osa siemennesteanalyysiä, sillä se antaa tietoa siemennesteen laadusta sekä karjun kehon ja kivesten terveydestä. Siittiö sisältää kolmesta viiteen morfologista osaa, joissa kaikissa voi olla poikkeamia. Arvioitaessa siemennesteen morfologiaa osa siittiöistä on aina poikkeavia. Morfologiset poikkeamat jaotellaan kolmeen luokkaan niiden vakavuuden perusteella: primäärisiin, sekundäärisiin ja tertiäärisiin.
Opinnäytetyö tehtiin Finnpig Oy:n karjuasemalla Sastamalassa. Finnpig Oy on HKScan Finland Oy:n ja A-Tuottajat Oy:n omistama sian keinosiemennysannoksia valmistava yritys, joka hankkii eläinaineksensa kahdesta jalostusorganisaatiosta, tanskalaisesta DanAvl:sta sekä norjalaisesta Norsvin:sta. DanAvl Yorkshire karjuilla on ollut ongelmia hedelmöittää emakoita. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää morfologinen värjäysmenetelmä karjun siittiöiden tutkimista varten ja tarkoituksena tutkia DanAvl ja Norsvin emärotujen siittiöiden rakennepoikkeamia, mitkä saattavat vaikuttaa hedelmöittymiseen. Lisäksi työssä seulottiin asemalla olleet emärodun karjut.
Työssä tutkimusmateriaalina käytettiin 58 emärodun karjun siemennestettä ja rakennepoikkeamien havaitsemiseen siittiöitä laskettiin yhteensä 34 800 kappaletta. Värjäysmenetelminä käytettiin kahta Minituben menetelmää, Farelly- ja Spermac-sarjaa. Värjäysmenetelmät valikoituivat niiden helppokäyttöisyyden ja edullisuuden vuoksi. Vaihtoehtoina olivat myös Papanicolaou ja May-Grünwald Giemsa, jotka hylättiin niiden monimutkaisuuden ja kustannusten vuoksi. Värjäyssarjan valinnan jälkeen etsittiin sopiva laimennusaine ja -suhde. Laimentimina kokeiltiin Androstar Plus-antibiootti- ja 0,9 % NaCl-liuosta.
Käytettäväksi värjäysmenetelmäksi valittiin Farelly-sarja sen selkeyden, nopeuden ja helppokäyttöisyyden vuoksi. Lisäksi rakennepoikkeamat näkyivät selvästi ja menetelmä oli riittävän tarkka karjuaseman laboratorioon. Valintaan vaikutti myös, että Spermac-sarjan värjäystä ei saatu onnistumaan toivotulla tavalla, mikä saattoi johtua värjäyksen hankaluudesta tai siemennesteen sisältämästä plasmasta. Jatkossa värjäysmenetelmää hyödynnetään hedelmättömien ja asemalle tulevien uusien karjujen siittiöiden morfologian tutkimiseen. Lisäksi värjäyksessä saatuja tuloksia verrataan siemennesteelle annettuun elävyyteen (%). Jatkotutkimusaiheena voitaisiin luoda emärodun karjujen siemennesteen tuotantoon hyväksymisraja.
Opinnäytetyö tehtiin Finnpig Oy:n karjuasemalla Sastamalassa. Finnpig Oy on HKScan Finland Oy:n ja A-Tuottajat Oy:n omistama sian keinosiemennysannoksia valmistava yritys, joka hankkii eläinaineksensa kahdesta jalostusorganisaatiosta, tanskalaisesta DanAvl:sta sekä norjalaisesta Norsvin:sta. DanAvl Yorkshire karjuilla on ollut ongelmia hedelmöittää emakoita. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää morfologinen värjäysmenetelmä karjun siittiöiden tutkimista varten ja tarkoituksena tutkia DanAvl ja Norsvin emärotujen siittiöiden rakennepoikkeamia, mitkä saattavat vaikuttaa hedelmöittymiseen. Lisäksi työssä seulottiin asemalla olleet emärodun karjut.
Työssä tutkimusmateriaalina käytettiin 58 emärodun karjun siemennestettä ja rakennepoikkeamien havaitsemiseen siittiöitä laskettiin yhteensä 34 800 kappaletta. Värjäysmenetelminä käytettiin kahta Minituben menetelmää, Farelly- ja Spermac-sarjaa. Värjäysmenetelmät valikoituivat niiden helppokäyttöisyyden ja edullisuuden vuoksi. Vaihtoehtoina olivat myös Papanicolaou ja May-Grünwald Giemsa, jotka hylättiin niiden monimutkaisuuden ja kustannusten vuoksi. Värjäyssarjan valinnan jälkeen etsittiin sopiva laimennusaine ja -suhde. Laimentimina kokeiltiin Androstar Plus-antibiootti- ja 0,9 % NaCl-liuosta.
Käytettäväksi värjäysmenetelmäksi valittiin Farelly-sarja sen selkeyden, nopeuden ja helppokäyttöisyyden vuoksi. Lisäksi rakennepoikkeamat näkyivät selvästi ja menetelmä oli riittävän tarkka karjuaseman laboratorioon. Valintaan vaikutti myös, että Spermac-sarjan värjäystä ei saatu onnistumaan toivotulla tavalla, mikä saattoi johtua värjäyksen hankaluudesta tai siemennesteen sisältämästä plasmasta. Jatkossa värjäysmenetelmää hyödynnetään hedelmättömien ja asemalle tulevien uusien karjujen siittiöiden morfologian tutkimiseen. Lisäksi värjäyksessä saatuja tuloksia verrataan siemennesteelle annettuun elävyyteen (%). Jatkotutkimusaiheena voitaisiin luoda emärodun karjujen siemennesteen tuotantoon hyväksymisraja.