Draamakasvatuksen mahdollisuudet kaverisuhdetaitojen vahvistajana
Asunta, Susanna (2016)
Asunta, Susanna
Hämeen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121019806
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121019806
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia, miten draamakasvatuksella tuetaan lapsilähtöisesti kaverisuhdetaitoja. Tutkimuksen tavoitteina oli draamaprosessin toteuttaminen Pirkanmaalla sijaitsevaan kunnalliseen päiväkotiyksikköön, draamaprosessin haasteiden ja mahdollisuuksien selvittäminen sekä ideavihon kokoaminen työelämälle. Ideavihkoa voidaan hyödyntää draamakasvatuksen tukena tutkimustulosten lisäksi.
Teoreettisina näkökulmina avattiin draamakasvatus ja tarkemmin draamakasvatus alle kouluikäisille sekä sadutus osana draamakasvatusta. Lisäksi teoriaosuudessa selvitettiin lapsilähtöisyys varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksessa ryhmien kasvattajien kanssa rajattiin aiheeksi kaverisuhdetaidot, joten teoriapohjassa käsitellään myös 4–5-vuotiaiden kaverisuhdetaitoja.
Draamaprosessi muodostui neljästä toimintakerrasta. Toimintakerroilla tarkoituksena oli edetä lapsilähtöisesti, ja tutkimukseen osallistuneet kasvattajat osallistuivat toiminnan kehittämiseen. Tutkimusmenetelmänä toimi laadullinen tutkimus ja aineisto kerättiin kasvattajille tarkoitetuilla havainnointilomakkeilla ja kyselylomakkeilla sekä lapsien haastattelulla. Opinnäytetyö on toimintatutkimus ja aineisto analysoitiin teemoittelua käyttäen.
Tutkimuksen tulokset jaettiin lapsien ajatuksiin ja kasvattajien näkemyksiin draamakasvatuksen toimintakertojen haasteista ja mahdollisuuksista. Keskeiset johtopäätökset ovat, että ohjatussa draamakasvatuksessa tarvitaan kehitystason huomioon ottavaa etukäteissuunnittelua, joka joustaa lapsilähtöisesti. Ohjaajan innostava ja aktiivinen ote sekä lapsilähtöisyys kehittävät toimintaa. Vaikeankin aiheen käsittely onnistuu toiminnallisuuden ja kokemuksellisuuden kautta, esimerkiksi roolihahmoissa toimimalla.
Teoreettisina näkökulmina avattiin draamakasvatus ja tarkemmin draamakasvatus alle kouluikäisille sekä sadutus osana draamakasvatusta. Lisäksi teoriaosuudessa selvitettiin lapsilähtöisyys varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksessa ryhmien kasvattajien kanssa rajattiin aiheeksi kaverisuhdetaidot, joten teoriapohjassa käsitellään myös 4–5-vuotiaiden kaverisuhdetaitoja.
Draamaprosessi muodostui neljästä toimintakerrasta. Toimintakerroilla tarkoituksena oli edetä lapsilähtöisesti, ja tutkimukseen osallistuneet kasvattajat osallistuivat toiminnan kehittämiseen. Tutkimusmenetelmänä toimi laadullinen tutkimus ja aineisto kerättiin kasvattajille tarkoitetuilla havainnointilomakkeilla ja kyselylomakkeilla sekä lapsien haastattelulla. Opinnäytetyö on toimintatutkimus ja aineisto analysoitiin teemoittelua käyttäen.
Tutkimuksen tulokset jaettiin lapsien ajatuksiin ja kasvattajien näkemyksiin draamakasvatuksen toimintakertojen haasteista ja mahdollisuuksista. Keskeiset johtopäätökset ovat, että ohjatussa draamakasvatuksessa tarvitaan kehitystason huomioon ottavaa etukäteissuunnittelua, joka joustaa lapsilähtöisesti. Ohjaajan innostava ja aktiivinen ote sekä lapsilähtöisyys kehittävät toimintaa. Vaikeankin aiheen käsittely onnistuu toiminnallisuuden ja kokemuksellisuuden kautta, esimerkiksi roolihahmoissa toimimalla.