Laulu kaukaiselle rakastetulle : Taustoja Beethovenin pianosonaattiin nro 30 E-duuri op. 109
Salonen, Johanna (2016)
Salonen, Johanna
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121220051
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121220051
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee Ludwig van Beethovenin pianosonaattia nro 30 E-duuri op. 109 ja sen musiikinhistoriallisia taustoja. Työ on tehty käyttäen lähdeaineistona Beethovenista saatavilla olevaa elämänkertakirjallisuutta, säveltäjän jälkeensä jättämiä kirjallisia dokumentteja, sonaatin teosanalyysejä ja teosta käsitteleviä muita artikkeleita.
Opinnäytetyön tavoite on antaa monipuolinen käsitys niistä lähtökohdista, joista käsin Beethoven sävelsi teoksensa. Työ sisältää kuvauksen säveltäjän elämänvaiheista ja hänen persoonastaan. Lisäksi siinä paneudutaan säveltäjän tyylipiirteisiin erityisesti viimeisissä pianosonaateissa ja analysoidaan sonaatti op. 109. Työ käsittelee myös teoksen yhtäläisyyksiä Beethovenin säveltämän laulusarjan op. 98 An die ferne Geliebte kanssa, johon työn otsikko viittaa. Tarkoituksena on tuoda esille uusia näkökulmia teoksesta ja samalla innostaa musiikin opiskelijoita tutustumaan siihen.
Beethovenin pianosonaatti op. 109 on musiikillisesti monipuolinen ja haastava teos, joka vaatii soittajaltaan teknisten valmiuksien lisäksi musiikillista kypsyyttä. Teos on osoitus säveltäjän luovasta ja nerokkaasta tavasta käsitellä sonaattimuotoa. Kun sonaattia lähestyy teosanalyysin, säveltäjän persoonan ja elämänhistorian kautta, avautuu siihen kokonaan uusia ulottuvuuksia.
Opinnäytetyön tavoite on antaa monipuolinen käsitys niistä lähtökohdista, joista käsin Beethoven sävelsi teoksensa. Työ sisältää kuvauksen säveltäjän elämänvaiheista ja hänen persoonastaan. Lisäksi siinä paneudutaan säveltäjän tyylipiirteisiin erityisesti viimeisissä pianosonaateissa ja analysoidaan sonaatti op. 109. Työ käsittelee myös teoksen yhtäläisyyksiä Beethovenin säveltämän laulusarjan op. 98 An die ferne Geliebte kanssa, johon työn otsikko viittaa. Tarkoituksena on tuoda esille uusia näkökulmia teoksesta ja samalla innostaa musiikin opiskelijoita tutustumaan siihen.
Beethovenin pianosonaatti op. 109 on musiikillisesti monipuolinen ja haastava teos, joka vaatii soittajaltaan teknisten valmiuksien lisäksi musiikillista kypsyyttä. Teos on osoitus säveltäjän luovasta ja nerokkaasta tavasta käsitellä sonaattimuotoa. Kun sonaattia lähestyy teosanalyysin, säveltäjän persoonan ja elämänhistorian kautta, avautuu siihen kokonaan uusia ulottuvuuksia.