Strategisen muutoksen aikaansaaminen liiketoiminnan ja ICT:n yhteensovittamisen, kokonaisarkkitehtuurin ja tietojohtamisen avulla
Hatakka, Heidi; Henttu, Tuovi (2016)
Hatakka, Heidi
Henttu, Tuovi
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121520515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121520515
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme lähtökohtana on kiinnostuksemme muutokseen ja sen johtamiseen sekä kokonaisarkkitehtuuriin
ja tietojohtamiseen johdon työkaluna. Muutos on alati läsnä niin työ-, kuin
yksityiselämässämme, mutta usein emme jää pohtimaan, mitä muutos on ja miten organisaation
kehittämisessä muutosta tulisi johtaa. Kokonaisarkkitehtuuri, tai yritysarkkitehtuuri, kuten sitä
liikemaailmassa usein kutsutaan, yleensä mielletään IT-lähtöiseksi ja IT:n asiaksi. Kuitenkin kokonaisarkkitehtuuri
tarjoaa näkymän koko organisaation toimintaan, rakenteisiin ja organisaation
tietoon. Elämme tietoyhteiskunnassa, tiedon saanti ei ole ongelma vaan tiedon jäsentäminen ja
olennaisen tiedon erottaminen, luominen ja yhdistäminen ja käyttäminen.
Opinnäytetyössä tutkimme muutosteorioita ja muutoksen johtamista. Organisaation muutos lähtee
strategisista tavoitteista, tutkimme myös strategian käsitettä ja strategista johtamista. Kokonaisarkkitehtuurin
historiallisesta taustasta johtuen, ja koska kokonaisarkkitehtuuri kytkee ICT
osaksi organisaation johtamisjärjestelmää, on luonnollista, että opinnäytetyössämme sisältää katsauksen
ICT:n ja liiketoiminnan strategiseen yhteensovittamiseen. Sen kuvaamisessa käytetään
hyväksi Hendersonin ja Venkatramanin luomaa mallia. ICT:n johtamisen osa-alueessa tarkastelun
kohteena on ICT:n rooli liiketoiminnassa ja hyvän tietohallintotavan käsite.
Kokonaisarkkitehtuurin tarkastelu tapahtuu neljällä tavalla, kokonaisarkkitehtuuri käsitteenä, sen
määritelmät, tavoiteltavat hyödyt sekä neljäntenä kriittiset menestystekijät kokonaisarkkitehtuurityössä.
Tarkastelussa käy ilmi, että kokonaisarkkitehtuurin määritelmät ovat pääosin kokonaisvaltaisia
ja kattavat myös strategian, liiketoiminta- ja päätöksenteko- sekä tietojohtamisen näkökulman,
mutta esimerkiksi hyvä tietohallintotapa ja varsinkin siihen liittyvä tunnettu ja laajasti käytetty
viitekehys COBIT sijoittavat kokonaisarkkitehtuurin ICT:n johtamisen kontekstiin.
Tietojohtamisen osuudessa tutkimme, miten tiedosta luodaan arvoa, millaisesta tiedosta arvoa
luodaan ja millaista arvoa halutaan luoda. Se on suppeimmillaan hiljaisen tiedon saattamista näkyväksi
ja sen johtamista. Laajasti käsiteltynä tietojohtaminen sisältää tiedon, taidon, osaamisen
ja viestinnän, viisaan ja taitavan hallinnoinnin ja tavoitteellisen johtamisen. Tiedolla johtaminen
painottaa, miten organisaatio hyödyntää ja jalostaa tietoa toimintansa johtamisessa. Tiedon johtaminen
viittaa organisaation oppimiseen ja uuden tiedon luontiin. Tällöin tieto ja tietäminen ovat
johtamisen kohteina.
Empiriaosuudessa luomme ensin katsauksen kohdeyrityksen muutoshistoriaan sekä meneillään
olevaan strategiseen muutokseen. Haastattelut on toteutettu teemahaastatteluina kahtena kokonaisuutena,
pilottihaastatteluun, jossa testasimme kysymystenasettelua ja valitsemaamme näkökulmaa.
Toisessa kokonaisuudessa haastattelimme kattavasti kohdeyrityksen johdon, heidän näkemyksensä
muutoksesta ja sen johtamisesta, sekä miten he näkevät kokonaisarkkitehtuurin ja
tietojohtamisen merkityksen strategisen muutoksen ja organisaation johtamisessa.
ja tietojohtamiseen johdon työkaluna. Muutos on alati läsnä niin työ-, kuin
yksityiselämässämme, mutta usein emme jää pohtimaan, mitä muutos on ja miten organisaation
kehittämisessä muutosta tulisi johtaa. Kokonaisarkkitehtuuri, tai yritysarkkitehtuuri, kuten sitä
liikemaailmassa usein kutsutaan, yleensä mielletään IT-lähtöiseksi ja IT:n asiaksi. Kuitenkin kokonaisarkkitehtuuri
tarjoaa näkymän koko organisaation toimintaan, rakenteisiin ja organisaation
tietoon. Elämme tietoyhteiskunnassa, tiedon saanti ei ole ongelma vaan tiedon jäsentäminen ja
olennaisen tiedon erottaminen, luominen ja yhdistäminen ja käyttäminen.
Opinnäytetyössä tutkimme muutosteorioita ja muutoksen johtamista. Organisaation muutos lähtee
strategisista tavoitteista, tutkimme myös strategian käsitettä ja strategista johtamista. Kokonaisarkkitehtuurin
historiallisesta taustasta johtuen, ja koska kokonaisarkkitehtuuri kytkee ICT
osaksi organisaation johtamisjärjestelmää, on luonnollista, että opinnäytetyössämme sisältää katsauksen
ICT:n ja liiketoiminnan strategiseen yhteensovittamiseen. Sen kuvaamisessa käytetään
hyväksi Hendersonin ja Venkatramanin luomaa mallia. ICT:n johtamisen osa-alueessa tarkastelun
kohteena on ICT:n rooli liiketoiminnassa ja hyvän tietohallintotavan käsite.
Kokonaisarkkitehtuurin tarkastelu tapahtuu neljällä tavalla, kokonaisarkkitehtuuri käsitteenä, sen
määritelmät, tavoiteltavat hyödyt sekä neljäntenä kriittiset menestystekijät kokonaisarkkitehtuurityössä.
Tarkastelussa käy ilmi, että kokonaisarkkitehtuurin määritelmät ovat pääosin kokonaisvaltaisia
ja kattavat myös strategian, liiketoiminta- ja päätöksenteko- sekä tietojohtamisen näkökulman,
mutta esimerkiksi hyvä tietohallintotapa ja varsinkin siihen liittyvä tunnettu ja laajasti käytetty
viitekehys COBIT sijoittavat kokonaisarkkitehtuurin ICT:n johtamisen kontekstiin.
Tietojohtamisen osuudessa tutkimme, miten tiedosta luodaan arvoa, millaisesta tiedosta arvoa
luodaan ja millaista arvoa halutaan luoda. Se on suppeimmillaan hiljaisen tiedon saattamista näkyväksi
ja sen johtamista. Laajasti käsiteltynä tietojohtaminen sisältää tiedon, taidon, osaamisen
ja viestinnän, viisaan ja taitavan hallinnoinnin ja tavoitteellisen johtamisen. Tiedolla johtaminen
painottaa, miten organisaatio hyödyntää ja jalostaa tietoa toimintansa johtamisessa. Tiedon johtaminen
viittaa organisaation oppimiseen ja uuden tiedon luontiin. Tällöin tieto ja tietäminen ovat
johtamisen kohteina.
Empiriaosuudessa luomme ensin katsauksen kohdeyrityksen muutoshistoriaan sekä meneillään
olevaan strategiseen muutokseen. Haastattelut on toteutettu teemahaastatteluina kahtena kokonaisuutena,
pilottihaastatteluun, jossa testasimme kysymystenasettelua ja valitsemaamme näkökulmaa.
Toisessa kokonaisuudessa haastattelimme kattavasti kohdeyrityksen johdon, heidän näkemyksensä
muutoksesta ja sen johtamisesta, sekä miten he näkevät kokonaisarkkitehtuurin ja
tietojohtamisen merkityksen strategisen muutoksen ja organisaation johtamisessa.