Etätyön kehittäminen Kelassa
Valajärvi, Kia; Roos, Melissa (2016)
Valajärvi, Kia
Roos, Melissa
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121620721
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121620721
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää onko Kela-etätyössä kehitettävää. Tätä haluttiin lähteä selvittämään työntekijöiden kokemuksista Kela-etätyöstä sen haasteiden ja hyötyjen kautta. Tutkimuksessa käsiteltiin yleisesti etätyön teoriaa, josta valittiin erikseen teemoja, joita haluttiin käsitellä. Teemoja olivat viestintä, työyhteisö, motivaatio sekä etäjohtaminen.
Tutkimus toteutettiin syksyllä 2016 ja se toteutettiin toimeksiantona Kansaneläkelaitokselle. Tutkimukseen osallistui seitsemän haastateltavaa ja tutkimusaineisto kerättiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen ja tarkemmin ottaen puolistrukturoituiduilla haastatteluilla. Haastattelut toteutettiin kahtena eri päivänä yhdessä Kelan toimipisteistä. Tutkimuksen edetessä ilmeni, että kaikki haastateltavat eivät tee Kela-etätyötä, vaan joukossa oli myös haastateltavia, jotka työskentelevät vakituisesti etäällä esimiehestään ja tiimistään, eikä näin ollen tee niin sanottua Kela-etätyötä. Lisäksi tutkimuksessa lähdettiin vertaamaan osittain näiden kahden ryhmän välisiä eroja haastatteluiden perusteella.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että vastaukset osittain tukevat teoriaa ja joitakin aikaisempia tutkimuksia. Tuloksista kävi ilmi, että suurin tekijä etätyön onnistumiselle, oli haastateltavien työskentely asiantuntijatehtävissä sekä pitkä työura. Kela-etätyössä ei havaittu olevan merkittäviä haasteita eikä näin ollen suurempia kehityskohteita löytynyt.
Tutkimuksen tulosten mukaan Kela-etätyö toimii pääasiassa hyvin ja tähän etätyönmahdollisuuteen ollaan erittäin tyytyväisiä. Kuitenkin tutkimustuloksissa ilmeni pieniä kehitysideoita, jotka ovat yhteiset pelisäännöt ja oikeudet etätyölle, me-hengen ja yhteisöllisyyden lisääminen, ergonomia, etätyön määrän lisääminen tai sen lisäämisen mahdollistaminen sekä palautteen antaminen.
Tutkimus toteutettiin syksyllä 2016 ja se toteutettiin toimeksiantona Kansaneläkelaitokselle. Tutkimukseen osallistui seitsemän haastateltavaa ja tutkimusaineisto kerättiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen ja tarkemmin ottaen puolistrukturoituiduilla haastatteluilla. Haastattelut toteutettiin kahtena eri päivänä yhdessä Kelan toimipisteistä. Tutkimuksen edetessä ilmeni, että kaikki haastateltavat eivät tee Kela-etätyötä, vaan joukossa oli myös haastateltavia, jotka työskentelevät vakituisesti etäällä esimiehestään ja tiimistään, eikä näin ollen tee niin sanottua Kela-etätyötä. Lisäksi tutkimuksessa lähdettiin vertaamaan osittain näiden kahden ryhmän välisiä eroja haastatteluiden perusteella.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että vastaukset osittain tukevat teoriaa ja joitakin aikaisempia tutkimuksia. Tuloksista kävi ilmi, että suurin tekijä etätyön onnistumiselle, oli haastateltavien työskentely asiantuntijatehtävissä sekä pitkä työura. Kela-etätyössä ei havaittu olevan merkittäviä haasteita eikä näin ollen suurempia kehityskohteita löytynyt.
Tutkimuksen tulosten mukaan Kela-etätyö toimii pääasiassa hyvin ja tähän etätyönmahdollisuuteen ollaan erittäin tyytyväisiä. Kuitenkin tutkimustuloksissa ilmeni pieniä kehitysideoita, jotka ovat yhteiset pelisäännöt ja oikeudet etätyölle, me-hengen ja yhteisöllisyyden lisääminen, ergonomia, etätyön määrän lisääminen tai sen lisäämisen mahdollistaminen sekä palautteen antaminen.