Kosteusmittarin etäkäyttöliittymä : Pilvipalvelu IoT-laitteen käyttöön
Luukkonen, Veli (2016)
Luukkonen, Veli
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701051134
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701051134
Tiivistelmä
Tehtävänä oli etäkäyttöliittymän eli pilvipalvelun toteutus PehuTec PTGM-16 rakeisen ma-teriaalin kosteusmittariin. Työhön kuului täydellinen full stack -toteutus sisältäen palvelin- ja asiakasohjelmistot. Etäkäyttöliittymään oli tavoitteena saada samanlaiset toiminnot kuin mittariin kuuluvassa erillisessä näyttöyksikössä. Lisäksi etäkäyttöliittymään toteutettiin ra-portointi, jota ei ole näyttöyksiköllä.
Sovellus toteutettiin tavallisena asiakas palvelin -ratkaisuna perinteisellä HTTP ReST-raja-pinnalla. Mittarin ja palvelimen rajapinnassa käytettiin myös HTTP ReST-tekniikkaa. Data siirrettiin mahdollisuuksien mukaan JSON-muodossa. Palvelinohjelmisto toteutettiin Pyt-hon ohjelmointikielellä Tornado framework -ympäristössä. Apuna käytettiin DataSet-tieto-kantarajapintakirjastoa. Asiakassovellus toteutettiin yhdistelmällä HTML, CSS ja JavaScript. Apuna käytettiin JQuery- ja D3.js-kirjastoja.
Työn lopputuloksena saatiin toimiva etäkäyttöliittymä. Toteutuksessa oli mukana tavoit-teeksi asetetut ominaisuudet. Joitakin näyttöyksikön toimintoja jätettiin pois, koska niiden käyttö ei ole järkevää etäkäyttöliittymän kautta. Tällainen on esimerkiksi mittarin kalib-rointi.
Web-palveluiden toteutus on pitkälle valmiiksi kehitettyjen kirjastojen yhdistämistä Lego palikoiden tapaan. Pienillä koodimäärillä on mahdollista tehdä näyttäviäkin toteutuksia. Esimerkkinä mainitaan graafisten esitysten teko. Laiteläheistä ohjelmointia ei juuri tarvita. Kokeneelle ohjelmoijalle siirtyminen sulautetuista järjestelmistä www-ympäristöön ei tuota suuria ongelmia. Varsinkin palvelinohjelmointi on yllättävän samankaltaista sulautet-tuihin järjestelmiin verrattuna.
Sovellus toteutettiin tavallisena asiakas palvelin -ratkaisuna perinteisellä HTTP ReST-raja-pinnalla. Mittarin ja palvelimen rajapinnassa käytettiin myös HTTP ReST-tekniikkaa. Data siirrettiin mahdollisuuksien mukaan JSON-muodossa. Palvelinohjelmisto toteutettiin Pyt-hon ohjelmointikielellä Tornado framework -ympäristössä. Apuna käytettiin DataSet-tieto-kantarajapintakirjastoa. Asiakassovellus toteutettiin yhdistelmällä HTML, CSS ja JavaScript. Apuna käytettiin JQuery- ja D3.js-kirjastoja.
Työn lopputuloksena saatiin toimiva etäkäyttöliittymä. Toteutuksessa oli mukana tavoit-teeksi asetetut ominaisuudet. Joitakin näyttöyksikön toimintoja jätettiin pois, koska niiden käyttö ei ole järkevää etäkäyttöliittymän kautta. Tällainen on esimerkiksi mittarin kalib-rointi.
Web-palveluiden toteutus on pitkälle valmiiksi kehitettyjen kirjastojen yhdistämistä Lego palikoiden tapaan. Pienillä koodimäärillä on mahdollista tehdä näyttäviäkin toteutuksia. Esimerkkinä mainitaan graafisten esitysten teko. Laiteläheistä ohjelmointia ei juuri tarvita. Kokeneelle ohjelmoijalle siirtyminen sulautetuista järjestelmistä www-ympäristöön ei tuota suuria ongelmia. Varsinkin palvelinohjelmointi on yllättävän samankaltaista sulautet-tuihin järjestelmiin verrattuna.