Laulan teille unta uutta, haudan hiekan hiljaisuutta : Runoanalyysi Aino Kallaksen runoista Tauno Pylkkäsen Kuoleman joutsen -laulusarjassa op.21
Fiskaali, Johanna (2017)
Fiskaali, Johanna
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701011000
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701011000
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä analysoin Aino Kallaksen viittä runoa, joista Tauno Pylkkänen on säveltänyt Kuoleman joutsen laulusarjan op.21. Analyysimenetelmänä käytän runoanalyysiä. Tarkastelen runojen sisältöä, metriikkaa ja äänteitä. Esittelen myös kirjoittajan Aino Kallaksen taustaa.
Aino Kallas teki elämänuransa romaani- ja novellikirjailijana. Hän oli aktiivinen myös lehtijulkaisuissa erityisesti 1910–1920-luvuilla Virossa sekä kirjoitti myös runoja. Kallas oli ensimmäisiä Virossa toimineita naiskirjailijoita. Kallas asui nuoruutensa Suomessa, mutta suurimman osan elämästään Virossa ja Lontoossa, Englannissa. Hän on kirjoittanut päiväkirjaa, josta on myös julkaistu osia. Myös kirjeenvaihtoa hänen ja hänen sisarustensa sekä läheisten ystävien välillä on julkaistu.
Tauno Pylkkänen on säveltänyt Kuoleman joutsen laulusarjan op.21. Hän on valinnut siihen Aino Kallaksen Kuoleman joutsen -runokirjasta viisi runoa. Runot ovat Kuoleman joutsen, Pastorale, Viimeinen kehtolaulu, Taivainen rekiretki ja Joutsenlaulu. Tekstit ovat julkaistu vuonna 1942. Vain vuotta aiemmin kaksi Kallaksen aikuista lasta kuoli. Aiemmin oli myös menehtynyt yksi Kallaksen lapsista vauvana. Laulut kertovat kuolemasta, sen lähestymisestä ja kohtaamisesta sekä äidin surusta. Laulut ovat sävyltään tummia ja tunnelmaltaan vakavia ja jopa synkkiä. Laulu nr.4 Taivainen rekiretki poikkeaa kuitenkin tästä tunnelmasta täysin ja on täynnä iloa ja riemua.
Opinnäytetyössäni käyttämäni runoanalyysi on työväline laulupedagogiikan opiskelijoille. Laulajan tulee tuntea teksti, jota hän laulaa. Työssäni käyttämä runoanalyysi on malli siitä, miten runoa voi analysoida ja opia tuntemaan. Analysoin runoja Pylkkäsen musiikin huomioon ottaen.
Aino Kallas teki elämänuransa romaani- ja novellikirjailijana. Hän oli aktiivinen myös lehtijulkaisuissa erityisesti 1910–1920-luvuilla Virossa sekä kirjoitti myös runoja. Kallas oli ensimmäisiä Virossa toimineita naiskirjailijoita. Kallas asui nuoruutensa Suomessa, mutta suurimman osan elämästään Virossa ja Lontoossa, Englannissa. Hän on kirjoittanut päiväkirjaa, josta on myös julkaistu osia. Myös kirjeenvaihtoa hänen ja hänen sisarustensa sekä läheisten ystävien välillä on julkaistu.
Tauno Pylkkänen on säveltänyt Kuoleman joutsen laulusarjan op.21. Hän on valinnut siihen Aino Kallaksen Kuoleman joutsen -runokirjasta viisi runoa. Runot ovat Kuoleman joutsen, Pastorale, Viimeinen kehtolaulu, Taivainen rekiretki ja Joutsenlaulu. Tekstit ovat julkaistu vuonna 1942. Vain vuotta aiemmin kaksi Kallaksen aikuista lasta kuoli. Aiemmin oli myös menehtynyt yksi Kallaksen lapsista vauvana. Laulut kertovat kuolemasta, sen lähestymisestä ja kohtaamisesta sekä äidin surusta. Laulut ovat sävyltään tummia ja tunnelmaltaan vakavia ja jopa synkkiä. Laulu nr.4 Taivainen rekiretki poikkeaa kuitenkin tästä tunnelmasta täysin ja on täynnä iloa ja riemua.
Opinnäytetyössäni käyttämäni runoanalyysi on työväline laulupedagogiikan opiskelijoille. Laulajan tulee tuntea teksti, jota hän laulaa. Työssäni käyttämä runoanalyysi on malli siitä, miten runoa voi analysoida ja opia tuntemaan. Analysoin runoja Pylkkäsen musiikin huomioon ottaen.