Eurajoen kunnan henkilöstön hyvinvointiohjelman rakentuminen 2014-2016 : - hyvinvointi osaksi strategista johtamista?
Rautanen, Elina (2016)
Rautanen, Elina
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701121318
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701121318
Tiivistelmä
Eurajoki on noin 6000 asukkaan kunta Rauman ja Porin välissä. Eurajoen kunta on vas-tuullinen työnantaja, joka on tiedostanut terveyden, hyvinvoinnin ja liikkumisen välisen yh-teyden suhteessa työtehoon, työssä jaksamiseen ja työssä viihtymiseen. Panostamalla henkilöstön hyvinvointiin ja mahdollistamalla työkunnon ylläpitäminen tavoiteltiin hyvinvoin-nin edistämistä tukevia päätöksiä. Hyvinvoinnilla johtamisen kulttuurin juurruttaminen vaati tietoa hyvinvoinnilla johtamisen ymmärryksestä, toiminnan mahdollisesta vaikuttavuudesta, motivointia, suunnitelmallisuutta, prosessin omaista tekemistä, hyvää johtamista, johdon tukea, tavoitteellisuutta ja sitoutumista.
Kahden vuoden aikana tavoitteena oli kehittää henkilöstön hyvinvointiohjelma, joka juurru-tettaisiin osaksi kunnan normaalia toimintaa. Luotiin uusia tapoja arkiaktiivisuuden lisäämi-seen työpäivän aikana ja sitoutettiin kunnan johto hyvinvoinnilla johtamisen ja toimimisen kulttuuriin. Tavoitteena oli saada hyvinvoinnilla johtaminen osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua. Tavoitteena oli luoda uutta kulttuuria, jossa hyvinvointi on osana kuntastrate-giaa. Ohjelman rakentaminen visioi tulevaisuutta ja Soten tuomia muutoksia. Vuoden 2019 alusta kunnalle jää hyvinvoinnin edistämisen ja mahdollistajan sekä ennaltaehkäisijän roo-lit.
Tarkastelen työtäni ohjelman rakentamisen näkökulmasta. Mitkä olivat keskeiset tekijät oh-jelman onnistumiselle ja epäonnistumiselle, miten luoda perusta ohjelmalle jolla on edelly-tyksiä onnistua. Miten motivoidaan henkilöstö, millä tavoin vaikuttavuutta pitää todentaa, jotta toiminnalla olisi kaikkien tuki, miten edetä pienin askelin. Arvioin poikki leikaten joita-kin käytettyjä menetelmiä ja niiden luotettavuutta, tarkastelen koko projektin onnistumista ja tuloksia sekä hyvinvointiprosessin tulevaisuuden jatkumoa. Erityinen painotus oli johdon sitouttamisessa hyvinvoinnilla johtamiseen. Työn lopputuotoksena rakentui hyvinvointioh-jelman malli siitä, miten työ kannattaa aloittaa, jotta varmistetaan lupa toimia ja yhteinen ymmärrys asian merkityksellisyydestä. Tekemäni etenemissuunnitelma sitouttamisen var-mistamiseksi on mallinnettavissa pieniin ja keskisuuriin kuntiin sekä yrityksiin. Millainen on toiminnan sisältö, on organisaatiokohtaista. Eurajoen malli dokumentoitiin jatkojalostamista varten kronologisesti.
Työ kesti kaikkiaan kaksi vuotta ja hyvinvointiohjelma rakentui hiljalleen. Merkityksellistä oli 40 hengen hyvinvointiagenttiverkoston luominen Eurajoen kunnan henkilökunnasta sekä toiminnan, talouden ja hyvinvointijohtamisen vuosikellon käyttöönotto, vuosikohtaisten hyvinvoinnin toimenpidesuunnitelmataulukoiden toteuttaminen ja erityisesti tällaisen ohjelman lähtökohtien mallintaminen, joilla saavutetaan onnistunut lopputulos. Strategiatyön tueksi kerättiin oleellinen Eurajoen kunnan hyvinvointitieto ja asetettiin painopistealueet tulevalle valtuustokaudelle. Tuotoksia käytettiin strategiaseminaarissa kesäkuussa 2016.
Kahden vuoden aikana tavoitteena oli kehittää henkilöstön hyvinvointiohjelma, joka juurru-tettaisiin osaksi kunnan normaalia toimintaa. Luotiin uusia tapoja arkiaktiivisuuden lisäämi-seen työpäivän aikana ja sitoutettiin kunnan johto hyvinvoinnilla johtamisen ja toimimisen kulttuuriin. Tavoitteena oli saada hyvinvoinnilla johtaminen osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua. Tavoitteena oli luoda uutta kulttuuria, jossa hyvinvointi on osana kuntastrate-giaa. Ohjelman rakentaminen visioi tulevaisuutta ja Soten tuomia muutoksia. Vuoden 2019 alusta kunnalle jää hyvinvoinnin edistämisen ja mahdollistajan sekä ennaltaehkäisijän roo-lit.
Tarkastelen työtäni ohjelman rakentamisen näkökulmasta. Mitkä olivat keskeiset tekijät oh-jelman onnistumiselle ja epäonnistumiselle, miten luoda perusta ohjelmalle jolla on edelly-tyksiä onnistua. Miten motivoidaan henkilöstö, millä tavoin vaikuttavuutta pitää todentaa, jotta toiminnalla olisi kaikkien tuki, miten edetä pienin askelin. Arvioin poikki leikaten joita-kin käytettyjä menetelmiä ja niiden luotettavuutta, tarkastelen koko projektin onnistumista ja tuloksia sekä hyvinvointiprosessin tulevaisuuden jatkumoa. Erityinen painotus oli johdon sitouttamisessa hyvinvoinnilla johtamiseen. Työn lopputuotoksena rakentui hyvinvointioh-jelman malli siitä, miten työ kannattaa aloittaa, jotta varmistetaan lupa toimia ja yhteinen ymmärrys asian merkityksellisyydestä. Tekemäni etenemissuunnitelma sitouttamisen var-mistamiseksi on mallinnettavissa pieniin ja keskisuuriin kuntiin sekä yrityksiin. Millainen on toiminnan sisältö, on organisaatiokohtaista. Eurajoen malli dokumentoitiin jatkojalostamista varten kronologisesti.
Työ kesti kaikkiaan kaksi vuotta ja hyvinvointiohjelma rakentui hiljalleen. Merkityksellistä oli 40 hengen hyvinvointiagenttiverkoston luominen Eurajoen kunnan henkilökunnasta sekä toiminnan, talouden ja hyvinvointijohtamisen vuosikellon käyttöönotto, vuosikohtaisten hyvinvoinnin toimenpidesuunnitelmataulukoiden toteuttaminen ja erityisesti tällaisen ohjelman lähtökohtien mallintaminen, joilla saavutetaan onnistunut lopputulos. Strategiatyön tueksi kerättiin oleellinen Eurajoen kunnan hyvinvointitieto ja asetettiin painopistealueet tulevalle valtuustokaudelle. Tuotoksia käytettiin strategiaseminaarissa kesäkuussa 2016.