Suomen naisbaarimestarit - ennen ja nyt
Karvinen, Jaana (2016)
Karvinen, Jaana
Savonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701161394
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701161394
Tiivistelmä
Naisia pidettiin paheellisina ja prostituoituina vielä 1900-luvun alun Suomessa, jos he työskentelivät ravintola-alalla. Baarimestarin työ oli miehiä varten ravintola-alan alkuajoista lähtien. Alkoholiliike jopa määräsi 1950-luvulla, että naisia sai päästää työskentelemään baaritiskin taakse ainoastaan poikkeustapauksissa ja vain silloin, kun miesbaarimestaria ei pystytty saamaan paikalle. Miksi Suomessa on kuitenkin nimeltä tunnettuja naisbaarimestareita jo 1950-luvulta lähtien ja miten he ovat päätyneet alalle, ja millä koulutuspohjalla?
Tässä lähtökohdat työlleni, jonka tein kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Haastattelin kymmentä naisbaarimestaria kahdelta aikakaudelta. Toinen kohderyhmä koostui eläkkeellä olevista baarimestareista ja toinen työelämässä mukana olevista. Lisäksi haastattelin yhtä eläkkeellä olevaa miesbaarimestaria. Tein haastattelut yksilöhaastatteluina osittain teemoitetuin, osittain avoimin kysymyksin. Teemoina olivat mm. miten he olivat päätyneet alalle, millainen koulutuspohja heillä oli, miten miesbaarimestarit ottivat naisbaarimestarit kollegoina vastaan ja miten palkkaus erosi miesten palkkauksesta. Vertasin näiden kahden kohderyhmän tuloksia toisiinsa. Tutkimuksen teoriaosa koostuu historiasta, naisen asemasta ja työn muutoksesta.
Tutkimuksen tulokset yllättivät. Naiset eivät olleet kokeneet mitään vaikeuksia tullessaan entisaikaan alalle baaritiskin taakse töihin. Nykypäivänä naiset kokevat joutuvansa tuomaan osaamistaan esille enemmän. Koulutuspohjassa on myös eroja. Eläkkeellä olevat naisbaarimestarit ovat kulkeneet huomattavasti pidemmän tien baarimestareiksi kuin nykypäivän kollegansa. Ennen aloitettiin tarjoilijan koulutuksesta, edettiin siitä hovimestarikoulutukseen ja sen jälkeen baarikurssille. Nykyään saatetaan jättää muilla aloilla aloitetut opinnot kesken, kun baarityö vie mennessään, ja suorittaa työn ohessa nykyinen ”baarikurssi”, baarimestarin erikoisammattitutkinto. Melkein kaikki tutkimuksessa mukana olleet nykypäivän naisbaarimestarit ovat suorittaneet baarimestarin erikoisammattitutkinnon.
Tässä lähtökohdat työlleni, jonka tein kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Haastattelin kymmentä naisbaarimestaria kahdelta aikakaudelta. Toinen kohderyhmä koostui eläkkeellä olevista baarimestareista ja toinen työelämässä mukana olevista. Lisäksi haastattelin yhtä eläkkeellä olevaa miesbaarimestaria. Tein haastattelut yksilöhaastatteluina osittain teemoitetuin, osittain avoimin kysymyksin. Teemoina olivat mm. miten he olivat päätyneet alalle, millainen koulutuspohja heillä oli, miten miesbaarimestarit ottivat naisbaarimestarit kollegoina vastaan ja miten palkkaus erosi miesten palkkauksesta. Vertasin näiden kahden kohderyhmän tuloksia toisiinsa. Tutkimuksen teoriaosa koostuu historiasta, naisen asemasta ja työn muutoksesta.
Tutkimuksen tulokset yllättivät. Naiset eivät olleet kokeneet mitään vaikeuksia tullessaan entisaikaan alalle baaritiskin taakse töihin. Nykypäivänä naiset kokevat joutuvansa tuomaan osaamistaan esille enemmän. Koulutuspohjassa on myös eroja. Eläkkeellä olevat naisbaarimestarit ovat kulkeneet huomattavasti pidemmän tien baarimestareiksi kuin nykypäivän kollegansa. Ennen aloitettiin tarjoilijan koulutuksesta, edettiin siitä hovimestarikoulutukseen ja sen jälkeen baarikurssille. Nykyään saatetaan jättää muilla aloilla aloitetut opinnot kesken, kun baarityö vie mennessään, ja suorittaa työn ohessa nykyinen ”baarikurssi”, baarimestarin erikoisammattitutkinto. Melkein kaikki tutkimuksessa mukana olleet nykypäivän naisbaarimestarit ovat suorittaneet baarimestarin erikoisammattitutkinnon.