Some haltuun : Murrosikäisen sosiaalisen median käytön ohjaus terveydenhoitajan työssä
Paavola, Pinja; Haapala, Lotta (2016)
Paavola, Pinja
Haapala, Lotta
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702102263
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702102263
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä terveydenhoitajien tietämystä sosiaalisesta mediasta, jotta he osaavat ohjata murrosikäisiä sosiaalisen median turvallisessa käytössä ja, että murrosikäinen voi käyttää sosiaalista mediaa turvallisesti. Tarkoituksena oli selvittää, miten murrosikäinen käyttää sosiaalisen median sovelluksia ja miten terveydenhoitaja voisi ohjata sosiaalisen median turvalliseen käyttöön. Tutkimuskysymyksinä oli selvittää; mitä murrosikäinen tietää sosiaalisen median turvallisesta käytöstä, miten murrosikäinen käyttää sosiaalisen median sovelluksia sekä millaisia odotuksia murrosikäisellä on terveydenhoitajan antamaan ohjaukseen sosiaalisen median turvallisesta käytöstä.
Opinnäytetyö liittyi Seinäjoen ammattikorkeakoulun PK-Inno hankkeeseen. Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen tutkimus. Kysely tehtiin Seinäjoen alueen kouluissa 12-14- vuotiaille. Tutkimukseen osallistui 111 henkilöä ja vastausprosentti oli 91,7%. Vastaukset analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että sosiaalinen media on keskeinen osa murrosikäisen elämää, sitä käyttää 99% vastanneista. Murrosikäiset tarvitsevat lisää ohjausta ruutuaikaan liittyen, koska ruutuaika ylittyy noin 60% vastaajista. Sosiaalinen media edistää murrosikäisen sosiaalista elämää, erityisesti kaverisuhteita. Lisäksi opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että noin 95% kyselyyn vastanneista tiesi sosiaalisen median ikärajat ja suurin osa noudatti niitä vähintään osittain. Lähes neljäsosa vastanneista oli kokenut kiusaamista sosiaalisessa mediassa, mutta kuitenkin lähes 92% vastasi, ettei ole itse kiusannut sosiaalisessa mediassa. 45% kyselyyn vastanneista murrosikäisistä oli saanut itsevarmuutta sosiaalisen median kautta. 70% vastanneista käytti sosiaalista media pelkän ajan kuluttamiseen. Suurin osa vastanneista oli saanut ohjausta sosiaalisen median turvalliseen käyttöön, terveydenhoitajalta vain 7,2% vastanneista. Yli 80% ei kokenut tarvetta ohjaukselle sosiaalisen median käyttöön, mutta silti lähes 62% vastanneista kokisi hyväksi, jos heille pidettäisiin oppitunti sosiaalisen median turvallisesta käytöstä.
Opinnäytetyö liittyi Seinäjoen ammattikorkeakoulun PK-Inno hankkeeseen. Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen tutkimus. Kysely tehtiin Seinäjoen alueen kouluissa 12-14- vuotiaille. Tutkimukseen osallistui 111 henkilöä ja vastausprosentti oli 91,7%. Vastaukset analysoitiin Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että sosiaalinen media on keskeinen osa murrosikäisen elämää, sitä käyttää 99% vastanneista. Murrosikäiset tarvitsevat lisää ohjausta ruutuaikaan liittyen, koska ruutuaika ylittyy noin 60% vastaajista. Sosiaalinen media edistää murrosikäisen sosiaalista elämää, erityisesti kaverisuhteita. Lisäksi opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että noin 95% kyselyyn vastanneista tiesi sosiaalisen median ikärajat ja suurin osa noudatti niitä vähintään osittain. Lähes neljäsosa vastanneista oli kokenut kiusaamista sosiaalisessa mediassa, mutta kuitenkin lähes 92% vastasi, ettei ole itse kiusannut sosiaalisessa mediassa. 45% kyselyyn vastanneista murrosikäisistä oli saanut itsevarmuutta sosiaalisen median kautta. 70% vastanneista käytti sosiaalista media pelkän ajan kuluttamiseen. Suurin osa vastanneista oli saanut ohjausta sosiaalisen median turvalliseen käyttöön, terveydenhoitajalta vain 7,2% vastanneista. Yli 80% ei kokenut tarvetta ohjaukselle sosiaalisen median käyttöön, mutta silti lähes 62% vastanneista kokisi hyväksi, jos heille pidettäisiin oppitunti sosiaalisen median turvallisesta käytöstä.