Seurakunta hyvinvointipalveluiden tuottajana : palveluiden ja odotusten kohtaaminen Karkkilan seurakunnassa
Koskela, Anne (2017)
Koskela, Anne
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702092217
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702092217
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä on seurakuntien rooli hyvinvointipalveluiden tuottamisen täydentäjänä. Toimeksiantajana tutkimukselle oli Karkkilan seurakunta, joka halusi selvittää myös, tuntevatko ihmiset heidän palveluitaan ja minkälaisia palvelutoimintoja seurakunnalta odotetaan. Seurakunta tulee käyttämään saatua tietoa oman toimintansa suunnittelun tukena.
Hyvinvointipalveluiden voidaan määritellä kattavan kaikki ne toimenpiteet, joilla ylläpidetään ja edistetään hyvinvointia. Seurakunnat tekevät merkittävää työtä lapsi-, nuoriso- sekä perhe- ja diakoniapalveluilla, joilla pyritään tukemaan kaikenikäisiä ihmisiä heidän erilaisissa elämäntilanteissaan. Seurakuntien toiminnalla pyritään hyvinvoinnin lisäämisen ohella ehkäisemään ja vähentämään köyhyyttä ja yksinäisyyttä sekä lisäämään osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja näin ehkäisemään syrjäytymistä.
Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä, joka oli sisällöltään erilainen kolmelle eri kohderyhmälle: nuoret, aikuiset ja kirkkoneuvoston jäsenet sekä -valtuuston puheenjohtajisto. Saadut vastaukset käsiteltiin teemoittain: palveluiden tunnettuus ja kiinnostus niitä kohtaan, tyytyväisyys palveluihin, palveluiden merkityksen kokeminen sekä yhteisöllisyyden kokeminen. Vastaukset analysoitiin yleisimmät tyypit etsien eli käytettiin tyypittelyn menetelmää.
Tutkimustulos osoitti, että tunnettuus Karkkilan seurakunnan palveluista on hyvä, mutta kiinnostus niihin osallistumiseen ei ole yhtä suuri. Suurin puute oli työikäisille suunnatun palvelutarjonnan vähyys. Vastaajat olivat kuitenkin muihin tämän hetken palveluihin tyytyväisiä ja kokivat ne erittäin merkityksellisiksi painottaen lapsi- ja nuorisotyötä. Seurakunnan toimintaan osallistuminen sai aikaan myös voimakkaan yhteisöllisyyden tunteen. Kirkkoneuvoston jäsenet ja -valtuuston puheenjohtajisto pitivät seurakunnan roolia hyvinvointipalveluiden tuottamisessa merkittävänä mutta haasteellisena tehtävänä, johon vaikuttavat sekä rajalliset resurssit että yhteistyömahdollisuudet esimerkiksi kunnan kanssa. Yhteenvetona voidaan todeta, että Karkkilan seurakunta on onnistunut hyvin lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluiden tuottamisessa, mutta työikäisille suunnatun toiminnan osalta tarjonta ei vastaa kysyntää.
Hyvinvointipalveluiden voidaan määritellä kattavan kaikki ne toimenpiteet, joilla ylläpidetään ja edistetään hyvinvointia. Seurakunnat tekevät merkittävää työtä lapsi-, nuoriso- sekä perhe- ja diakoniapalveluilla, joilla pyritään tukemaan kaikenikäisiä ihmisiä heidän erilaisissa elämäntilanteissaan. Seurakuntien toiminnalla pyritään hyvinvoinnin lisäämisen ohella ehkäisemään ja vähentämään köyhyyttä ja yksinäisyyttä sekä lisäämään osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja näin ehkäisemään syrjäytymistä.
Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä, joka oli sisällöltään erilainen kolmelle eri kohderyhmälle: nuoret, aikuiset ja kirkkoneuvoston jäsenet sekä -valtuuston puheenjohtajisto. Saadut vastaukset käsiteltiin teemoittain: palveluiden tunnettuus ja kiinnostus niitä kohtaan, tyytyväisyys palveluihin, palveluiden merkityksen kokeminen sekä yhteisöllisyyden kokeminen. Vastaukset analysoitiin yleisimmät tyypit etsien eli käytettiin tyypittelyn menetelmää.
Tutkimustulos osoitti, että tunnettuus Karkkilan seurakunnan palveluista on hyvä, mutta kiinnostus niihin osallistumiseen ei ole yhtä suuri. Suurin puute oli työikäisille suunnatun palvelutarjonnan vähyys. Vastaajat olivat kuitenkin muihin tämän hetken palveluihin tyytyväisiä ja kokivat ne erittäin merkityksellisiksi painottaen lapsi- ja nuorisotyötä. Seurakunnan toimintaan osallistuminen sai aikaan myös voimakkaan yhteisöllisyyden tunteen. Kirkkoneuvoston jäsenet ja -valtuuston puheenjohtajisto pitivät seurakunnan roolia hyvinvointipalveluiden tuottamisessa merkittävänä mutta haasteellisena tehtävänä, johon vaikuttavat sekä rajalliset resurssit että yhteistyömahdollisuudet esimerkiksi kunnan kanssa. Yhteenvetona voidaan todeta, että Karkkilan seurakunta on onnistunut hyvin lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluiden tuottamisessa, mutta työikäisille suunnatun toiminnan osalta tarjonta ei vastaa kysyntää.