Pakkolunastukset ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen omaisuudensuoja
Tölli, Lauri (2017)
Tölli, Lauri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702102265
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702102265
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee omaisuudensuojaa pakkolunastuksissa. Työn alkupuolella esitellään kotimaista lunastuslainsäädäntöä, sen vaatimia lunastusperusteita ja korvausperusteita. Tämän jälkeen kerrotaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen omaisuudensuojasta, sen asemasta kansallisessa oikeusjärjestelmässä sekä sopimuksen vaikutuksista kotimaiseen oikeuteen. Työssä tuodaan esille Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asema ja tuomioistuimen vaikutuksia Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkintaan. Työn loppupuolella esitellään kaksi kiinteän omaisuuden pakkolunastuksiin liittyvää oikeustapausta, jotka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on käsitellyt.
Työn tarkoituksena on pohtia ongelmakohtia suomalaisen lunastuslainsäädännön ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen välillä. Mahdolliseksi ongelmaksi osoittautui kiinteistönmuodostamislain mukainen impropriaatio, yksityiseen etuun perustuva lunastus. Tämä voisi muodostaa periaatteellisen ristiriidan omaisuudensuoja-artiklan kanssa. Kyseinen artikla vaatii omaisuuden käytön valvontaan yleistä etua. Kuitenkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on merkittävin sopimuksen tulkitsija ja samalla määrää sopimuksen tulkintalinjan. Tuomioistuin ei kyseenalaista tai riitauta valtion ilmoittamaa pakkolunastuksen syytä, vaan hyväksyy oikeutetuksi päämääräksi esimerkiksi jonkin ongelman poistamisen. Impropriaatiossa kyseessä voi olla ongelman poistaminen kiinteistörakenteen selkeyttämisen ansiosta.
Työssä lähdeaineistona on käytetty suomalaista lainsäädäntöä, kansainvälisiä sopimustekstejä, oikeustapauksia sekä oikeuskirjallisuutta.
Työn tarkoituksena on pohtia ongelmakohtia suomalaisen lunastuslainsäädännön ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen välillä. Mahdolliseksi ongelmaksi osoittautui kiinteistönmuodostamislain mukainen impropriaatio, yksityiseen etuun perustuva lunastus. Tämä voisi muodostaa periaatteellisen ristiriidan omaisuudensuoja-artiklan kanssa. Kyseinen artikla vaatii omaisuuden käytön valvontaan yleistä etua. Kuitenkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on merkittävin sopimuksen tulkitsija ja samalla määrää sopimuksen tulkintalinjan. Tuomioistuin ei kyseenalaista tai riitauta valtion ilmoittamaa pakkolunastuksen syytä, vaan hyväksyy oikeutetuksi päämääräksi esimerkiksi jonkin ongelman poistamisen. Impropriaatiossa kyseessä voi olla ongelman poistaminen kiinteistörakenteen selkeyttämisen ansiosta.
Työssä lähdeaineistona on käytetty suomalaista lainsäädäntöä, kansainvälisiä sopimustekstejä, oikeustapauksia sekä oikeuskirjallisuutta.