Portaat itsenäiseen elämään : Lastensuojeluyksiköstä eväitä itsenäiseen asumiseen ja elämiseen
Kytölä, Harri (2017)
Kytölä, Harri
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702162464
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702162464
Tiivistelmä
Lastensuojelun sijaishuollon jälkeinen merkittävä yhteiskunnan tukimuoto on jälkihuolto. Jälkihuollon palvelut voivat koostua yksilöllisistä tarpeista riippuen monenlaisista sosiaali- ja terveydenhuollon tukitoimista. Jälkihuollon järjestämisvastuussa on kunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin, joka voi järjestää jälkihuollon palvelut itse tai ostaa ne ulkopuolisilta palveluntuottajilta.
Jälkihuollon tavoitteena on pyrkiä turvaamaan sijaishuollon aikana saavutetut hyvät tulokset, ehkäistä nuorten syrjäytymistä suhteessa yhteiskunnalliseen osallisuuteen koulutuksen, asumisen, terveyden ja työmarkkinoille asettumisen osalta sekä muutoin tukea siirtymävaiheen aikaisissa elämänmuutoksissa. Läpi opinnäytetyön teorian näyttää siltä, että jälkihuollon varhainen valmistelu on avainasemassa sen suhteen, miten nuori suhtautuu hänelle tarjottavaan jälkihuoltoon. Ellei nuorelle riittävässä määrin kerrota jälkihuollon monista mahdollisuuksista ja oteta mukaan palveluidensa suunnitteluun, saattaa nuori kokea tällaisen palvelun viranomaisten kontrollikeinona ja käyttää oikeuttaan kieltäytyä jälkihuollosta.
Yksi jälkihuollon tukimuoto on sijoittaa nuori jälkihuoltona asumaan esimerkiksi lastensuojeluyksikön itsenäistymisasuntoon tai tukiyksikköön. Tämä opinnäytetyö on toteutettu kehittämistehtävänä, jonka tarkoituksena oli kehittää toimintamalli yhteistyötahona toimivan lastensuojelulaitos Nuorisokoti Valokki Oy:n käyttöön. Toimintamallin tavoitteena oli yhtenäistää laitoksen työmenetelmiä itsenäistyvien nuorten kanssa työskentelyn tueksi. Kehittämistehtävän myötä syntynyt toimintamalli vastaa ensisijaisesti yksikössä olon aikana tapahtuvaan valmentavaan työskentelyyn ennen siirtymistä itsenäiseen asumiseen, mutta se sivuaa myös Valokin itsenäistymisasunnossa asumista.
Kehittämistyö käynnistyi alkukartoituskyselyllä, jonka jälkeen organisaation henkilökunta osallistui kehittämiseen pienryhmätyöskentelyn muodossa. Pienryhmätyöskentely toteutettiin kuukausittain järjestetyissä henkilökuntapalavereissa. Osallistavan menetelmän ansiosta toimintamalli on siis yhteisen kehittämisen tulos.
Jälkihuollon tavoitteena on pyrkiä turvaamaan sijaishuollon aikana saavutetut hyvät tulokset, ehkäistä nuorten syrjäytymistä suhteessa yhteiskunnalliseen osallisuuteen koulutuksen, asumisen, terveyden ja työmarkkinoille asettumisen osalta sekä muutoin tukea siirtymävaiheen aikaisissa elämänmuutoksissa. Läpi opinnäytetyön teorian näyttää siltä, että jälkihuollon varhainen valmistelu on avainasemassa sen suhteen, miten nuori suhtautuu hänelle tarjottavaan jälkihuoltoon. Ellei nuorelle riittävässä määrin kerrota jälkihuollon monista mahdollisuuksista ja oteta mukaan palveluidensa suunnitteluun, saattaa nuori kokea tällaisen palvelun viranomaisten kontrollikeinona ja käyttää oikeuttaan kieltäytyä jälkihuollosta.
Yksi jälkihuollon tukimuoto on sijoittaa nuori jälkihuoltona asumaan esimerkiksi lastensuojeluyksikön itsenäistymisasuntoon tai tukiyksikköön. Tämä opinnäytetyö on toteutettu kehittämistehtävänä, jonka tarkoituksena oli kehittää toimintamalli yhteistyötahona toimivan lastensuojelulaitos Nuorisokoti Valokki Oy:n käyttöön. Toimintamallin tavoitteena oli yhtenäistää laitoksen työmenetelmiä itsenäistyvien nuorten kanssa työskentelyn tueksi. Kehittämistehtävän myötä syntynyt toimintamalli vastaa ensisijaisesti yksikössä olon aikana tapahtuvaan valmentavaan työskentelyyn ennen siirtymistä itsenäiseen asumiseen, mutta se sivuaa myös Valokin itsenäistymisasunnossa asumista.
Kehittämistyö käynnistyi alkukartoituskyselyllä, jonka jälkeen organisaation henkilökunta osallistui kehittämiseen pienryhmätyöskentelyn muodossa. Pienryhmätyöskentely toteutettiin kuukausittain järjestetyissä henkilökuntapalavereissa. Osallistavan menetelmän ansiosta toimintamalli on siis yhteisen kehittämisen tulos.