Näytelasiskannerin vaikutukset patologian osaston kudosnäyteprosessiin, kustannuksiin ja työnkuviin
Isohätälä, Annika (2017)
Isohätälä, Annika
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702192523
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702192523
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kudosnäytelasien digiskannerin tuomia mahdollisuuksia osana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueen Diagnostiikan vastuualueen Patologian toimialueen patologian osaston kudosnäyteprosessia ja sen mahdollisia kustannusvaikutuksia. Opinnäytetyössä selvitettiin kudosnäytelasien skannauksen vaikutusta diagnostiikkaan, histologian laboratorion työnkulkuun ja kudosnäytteiden läpimenoaikaan. Toimeksiantaja halusi selvittää digitaalisen näytelasiskannerin kustannusvaikutukset laitteiston hankkimista varten ja näytelasiskannerin mahdollisuudet kudosnäyteprosessien kehittämisessä.
Valomikroskopointi on yli sadan vuoden ajan ollut patologian laboratorion näytetutkimuksen perusta. Patologian laboratorion näytteitä on valokuvattu vain yksi mikroskoopin näkökenttä kerrallaan. Uudet tekniset ratkaisut mahdollistavat näytelasien digitoimisen kokonaan ja virtuaalimikroskopoinnin käytön. Suomessa virtuaalimikroskopiaa ja digipatologiaa on käytetty opetuksessa ja tutkimuksessa, mutta ei kliinisessä työssä. Näytteiden digitoiminen mahdollistaa mm. etätyön ja virtuaalisen konsultaation patologian yksiköiden välillä. Näytteisiin on helppo palata, koska kudosnäytelasit arkistoidaan tietokantaan. Ruotsissa skannattuja kudosnäytelaseja käytetään jo kahdessa patologian laboratoriossa. Kudosnäytelasien teko, tutkiminen ja arkistointi ovat käsityötä, jotka vaativat aikaa ja riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Digitaalisten kudosnäytelasien avulla eri sairaaloiden patologian laboratorioiden yhteistyö saa uuden työkalun ja asiakkaiden tarpeisiin voidaan vastata yhä nopeammin.
Opinnäytetyössä selvitettiin skannerilaitteiston hankintaan liittyviä hyötyjä ja haittoja. Tietoa kerättiin havainnoimalla, arvioimalla kudosnäyteprosessia ja haastattelemalla henkilöstöä ja asiantuntijoita. Tavoitteena oli selvittää skannerilaitteiston toimivuutta, laatua ja kustannusvaikutusta prosessissa. Tutkimuksissa mitattiin eri työvaiheisiin kuluvia keskiarvoaikoja ja arvioitiin näytelasiskannerin toimivuutta osana prosessia. Näytelasiskannerin avulla kudosnäyteprosessia onnistuttiin lyhentämään jopa yhdellä päivällä ja henkilöstöresursseissa tuli säästöä erityisesti toimistotyöntekijän työkuvan muutoksen kautta. Näytelasiskannerin käyttö vaikuttaa merkittävästi laadunhallintaan ja potilasturvallisuuteen työprosessien muututtua. Organisaatiolle tulee kustannuksia skannerilaitteiston, virtuaalikuvien katselinohjelman integroinnista tietojärjestelmään ja kuvatiedostojen tallennustilan hankkimisesta ja työskentelytilojen muutoksista. Näytelasiskannerin integrointi osaksi Oysin patologian osaston toimintaa vaatii huolellista suunnittelua ja uusia työohjeita moniin histologian laboratorion työvaiheisiin. Laitteiston ja sen tietoteknisten ratkaisujen tulee tukea suunniteltua kudosnäyteprosessia. Tutkimustulokset auttavat Oysin patologian osastoa kudosnäyteprosessien kehittämisessä ja skannauslaitteiston hankkimisessa.
Valomikroskopointi on yli sadan vuoden ajan ollut patologian laboratorion näytetutkimuksen perusta. Patologian laboratorion näytteitä on valokuvattu vain yksi mikroskoopin näkökenttä kerrallaan. Uudet tekniset ratkaisut mahdollistavat näytelasien digitoimisen kokonaan ja virtuaalimikroskopoinnin käytön. Suomessa virtuaalimikroskopiaa ja digipatologiaa on käytetty opetuksessa ja tutkimuksessa, mutta ei kliinisessä työssä. Näytteiden digitoiminen mahdollistaa mm. etätyön ja virtuaalisen konsultaation patologian yksiköiden välillä. Näytteisiin on helppo palata, koska kudosnäytelasit arkistoidaan tietokantaan. Ruotsissa skannattuja kudosnäytelaseja käytetään jo kahdessa patologian laboratoriossa. Kudosnäytelasien teko, tutkiminen ja arkistointi ovat käsityötä, jotka vaativat aikaa ja riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Digitaalisten kudosnäytelasien avulla eri sairaaloiden patologian laboratorioiden yhteistyö saa uuden työkalun ja asiakkaiden tarpeisiin voidaan vastata yhä nopeammin.
Opinnäytetyössä selvitettiin skannerilaitteiston hankintaan liittyviä hyötyjä ja haittoja. Tietoa kerättiin havainnoimalla, arvioimalla kudosnäyteprosessia ja haastattelemalla henkilöstöä ja asiantuntijoita. Tavoitteena oli selvittää skannerilaitteiston toimivuutta, laatua ja kustannusvaikutusta prosessissa. Tutkimuksissa mitattiin eri työvaiheisiin kuluvia keskiarvoaikoja ja arvioitiin näytelasiskannerin toimivuutta osana prosessia. Näytelasiskannerin avulla kudosnäyteprosessia onnistuttiin lyhentämään jopa yhdellä päivällä ja henkilöstöresursseissa tuli säästöä erityisesti toimistotyöntekijän työkuvan muutoksen kautta. Näytelasiskannerin käyttö vaikuttaa merkittävästi laadunhallintaan ja potilasturvallisuuteen työprosessien muututtua. Organisaatiolle tulee kustannuksia skannerilaitteiston, virtuaalikuvien katselinohjelman integroinnista tietojärjestelmään ja kuvatiedostojen tallennustilan hankkimisesta ja työskentelytilojen muutoksista. Näytelasiskannerin integrointi osaksi Oysin patologian osaston toimintaa vaatii huolellista suunnittelua ja uusia työohjeita moniin histologian laboratorion työvaiheisiin. Laitteiston ja sen tietoteknisten ratkaisujen tulee tukea suunniteltua kudosnäyteprosessia. Tutkimustulokset auttavat Oysin patologian osastoa kudosnäyteprosessien kehittämisessä ja skannauslaitteiston hankkimisessa.