Saattohoitopotilaan ruokailu ja suunhoito : Ohjeistus Lehtolakodin henkilökunnalle ja opiskelijoille
Knuutila, Kalevi; Lämsä, Anna-Maija; Martikainen, Hannele (2017)
Knuutila, Kalevi
Lämsä, Anna-Maija
Martikainen, Hannele
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702272714
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702272714
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on kehittämistyö, jonka tarkoituksena tuottaa ohjeistusta saattohoitopotilaan ruokailusta ja suunhoidosta Harjulan sairaalan saattohoito-osasto Lehtolakodin henkilökunnan käyttöön. Ohjeistus antaa ajantasaista ja päivitettyä tietoa sekä kehittää hoitohenkilökunnan ammattiosaamista aiheeseen liittyen. Hyvän saattohoidon edellytyksenä on, että saattohoitoa toteuttavalle työryhmälle tarjotaan säännöllistä, näyttöön perustuvaa täydennyskoulutusta. Tämä kehittämistyö tarjoaa myös muulle terveydenhuollon ammattihenkilöstölle käytännönläheisiä ohjeita ja neuvoja, joiden avulla saattohoitopotilaan ruokailua ja suunhoitoa voidaan toteuttaa yksilöllisellä ja inhimillisellä tavalla.
Ohjeistus on toimeksiantajan toiveen mukaisesti lyhyt ja selkeä tietopaketti, joka on tarkoitettu sekä henkilökunnan että opiskelijoiden perehdytykseen. Ohjeistus toimii apuvälineenä ja muistilistana organisaation perehdytyssuunnitelmista vastaaville, perehdyttäjille sekä perehdytettäville. Ohjeistuksen laatimisessa on käytetty luotettavia ja mahdollisimman uusia tietolähteitä. Ohjeistuksen ulkonäköön on kiinnitetty huomiota, jotta se herättäisi lukijan mielenkiinnon.
Kuoleman lähestyessä ravinnon-ja energiantarve vähenevät, ruokahalu ja janon tunne katoavat. Nämä ovat luonnollisia muutoksia, joilla keho valmistautuu lähestyvään kuolemaan. Saattohoitopotilaan kanssa tulisi keskustella hänen toiveistaan ravitsemuksen suhteen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja antaa potilaan olla oman ravitsemuksensa asiantuntija. Samat eettiset periaatteet pätevät myös ravitsemushoitoon, kuin muuhunkin lääketieteelliseen hoitoon, eli potilaan kärsimyksiä ei pidennetä tarpeettoman pitkään.
Keskeisintä saattohoidossa on ihmisen oireiden ja kärsimyksen lievitys. Saattohoitopotilaan ruokailuun ja suunhoitoon liittyy haasteita, joihin tässä kehittämistyössä pyritään löytämään ratkaisuja ja joiden avulla saattohoitopotilaan oloa voidaan helpottaa. Keskeisimpinä haasteina ovat potilaan ruokahaluttomuus ja hoitohenkilökunnan neuvottomuus ruokailuun ja suunhoitoon liittyvissä asioissa. Omaisten ja läheisten osallistuminen saattohoitopotilaan hoitoon on merkittävässä roolissa, ja omaisten tukemiseen hoitohenkilökunnan tulee kiinnittää myös huomiota.
Ohjeistus on toimeksiantajan toiveen mukaisesti lyhyt ja selkeä tietopaketti, joka on tarkoitettu sekä henkilökunnan että opiskelijoiden perehdytykseen. Ohjeistus toimii apuvälineenä ja muistilistana organisaation perehdytyssuunnitelmista vastaaville, perehdyttäjille sekä perehdytettäville. Ohjeistuksen laatimisessa on käytetty luotettavia ja mahdollisimman uusia tietolähteitä. Ohjeistuksen ulkonäköön on kiinnitetty huomiota, jotta se herättäisi lukijan mielenkiinnon.
Kuoleman lähestyessä ravinnon-ja energiantarve vähenevät, ruokahalu ja janon tunne katoavat. Nämä ovat luonnollisia muutoksia, joilla keho valmistautuu lähestyvään kuolemaan. Saattohoitopotilaan kanssa tulisi keskustella hänen toiveistaan ravitsemuksen suhteen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja antaa potilaan olla oman ravitsemuksensa asiantuntija. Samat eettiset periaatteet pätevät myös ravitsemushoitoon, kuin muuhunkin lääketieteelliseen hoitoon, eli potilaan kärsimyksiä ei pidennetä tarpeettoman pitkään.
Keskeisintä saattohoidossa on ihmisen oireiden ja kärsimyksen lievitys. Saattohoitopotilaan ruokailuun ja suunhoitoon liittyy haasteita, joihin tässä kehittämistyössä pyritään löytämään ratkaisuja ja joiden avulla saattohoitopotilaan oloa voidaan helpottaa. Keskeisimpinä haasteina ovat potilaan ruokahaluttomuus ja hoitohenkilökunnan neuvottomuus ruokailuun ja suunhoitoon liittyvissä asioissa. Omaisten ja läheisten osallistuminen saattohoitopotilaan hoitoon on merkittävässä roolissa, ja omaisten tukemiseen hoitohenkilökunnan tulee kiinnittää myös huomiota.