Valmentavan johtajuuden toteutuminen ja sen kehittäminen tiimityössä - case Savonia-ammattikorkeakoulu
Mustonen, Marjo (2017)
Mustonen, Marjo
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702222616
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702222616
Tiivistelmä
Työelämä muuttuu jatkuvasti, asiantuntijaorganisaatiot lisääntyvät ja tiimiorganisaatioissa vastuuta on jaettu enenevässä määrin tiimeille. Tämä asettaa myös johtamiselle uusia haasteita ja yhtenä ratkaisuna siihen pidetään valmentavaa johtajuutta. Tämän opinnäytetyön lähtökohtana oli tutkia, miten valmentava johtajuus näkyy ja miten sen periaatteet toteutuvat Savonia-ammattikorkeakoulun tiimityössä ja sen johtamisessa. Samalla selvitettiin tunnetaanko valmentavan johtajuuden käsite ja sen periaatteet. Valmentava johtajuus on keskusteluun ja luottamukseen perustuva toimintapa, jossa valmennettavalle ei anneta valmiita ratkaisuja, vaan häntä kannustetaan ja autetaan löytämään ne itse. Työn tarkoituksena oli tutkimustulosten perusteella tehdä yleisiä kehittämisehdotuksia ja löytää ideoita siihen, miten valmentava johtajuus saataisiin toteumaan tiimien johtamisessa nykyistä paremmin. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu tiimin käsitteestä sekä tiimijohtamisen ja valmentavan johtajuuden ja valmentavan esimiehisyyden määrittelystä ja kuvauksesta. Tutkimus oli kvalitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin teemahaastatteluilla. Haastattelun kohteina oli tiimejä, tiimivastaavia ja esimiehiä.
Tutkimuksen mukaan tiimiorganisaatio ja valmentava johtajuus nähdään hyvinä toimintamalleina. Tiimiorganisaatio on vielä nuori ja elää kehitysvaihetta muutosten keskellä. Vaikka tiimit ovat eri vaiheissa tiimiytymisprosessia, niin tiimit saavat silti tulosta aikaan. Tiimivastaavan roolista on tullut tärkeä tiimin toiminnan kannalta, mutta esimiesten rooli tiimissä jää monin paikoin epäselväksi. Vaikka esimiehet omasta mielestään käyttävät työssään valmentavaa johtajuutta, niin tiimin ja tiimivastaavien mielestä valmentava ote ei heidän työssään näy. Tiimien mielestä tiimivastaavatkaan eivät toimi valmentavan johtajan tavoin. Tiimivastaavat ja esimiehet eivät olleet täysin omaksuneet valmentavaa toimintatapaa tai se puuttui kokonaan. Tiimit puolestaan eivät tienneet valmentavasta johtajuudesta juuri mitään. Suhtautuminen valmentavaan johtajuuteen on positiivista, vaikkei se käytännön toiminnassa paljon näy.
Kehittämisehdotuksia oli monia. Valmentava johtajuus perustuu luottamukselle ja se vaatii tiivistä suhdetta ja keskusteluja. Siksi valmennussuhde tulisi määritellä tarkemmin. Tutkimuksen perusteella hedelmällisin valmennussuhde saataisiin aikaan tiimin ja tiimivastaavan välille ja toisaalta esimiehen ja tiimivastaavan välille. Valmentavaa toimintatapaa pitäisi tukea tarjoamalla valmentavan johtajuuden koulutusta. Pelkkä koulutus ei riitä, vaan tarvitaan myös seurantaa. Vallan ja vastuun jako tiimin, tiimivastaavan ja esimiehen kesken oli jossain määrin epäselvää kaikissa tiimeissä, joten näiden tarkentaminen on ensisijaisen tärkeää. Sen ohella on myös panostettava tiimiytymisen edistämiseen, koska valmennus vaatii tasapainoista, kehitysmyönteistä tiimiä. Lähtökohdat valmentavaan johtamiseen ovat hyvät, mutta toiminta tulee tuoda osaksi jokapäiväistä johtamista, osaksi organisaatiokulttuuria.
Tutkimuksen mukaan tiimiorganisaatio ja valmentava johtajuus nähdään hyvinä toimintamalleina. Tiimiorganisaatio on vielä nuori ja elää kehitysvaihetta muutosten keskellä. Vaikka tiimit ovat eri vaiheissa tiimiytymisprosessia, niin tiimit saavat silti tulosta aikaan. Tiimivastaavan roolista on tullut tärkeä tiimin toiminnan kannalta, mutta esimiesten rooli tiimissä jää monin paikoin epäselväksi. Vaikka esimiehet omasta mielestään käyttävät työssään valmentavaa johtajuutta, niin tiimin ja tiimivastaavien mielestä valmentava ote ei heidän työssään näy. Tiimien mielestä tiimivastaavatkaan eivät toimi valmentavan johtajan tavoin. Tiimivastaavat ja esimiehet eivät olleet täysin omaksuneet valmentavaa toimintatapaa tai se puuttui kokonaan. Tiimit puolestaan eivät tienneet valmentavasta johtajuudesta juuri mitään. Suhtautuminen valmentavaan johtajuuteen on positiivista, vaikkei se käytännön toiminnassa paljon näy.
Kehittämisehdotuksia oli monia. Valmentava johtajuus perustuu luottamukselle ja se vaatii tiivistä suhdetta ja keskusteluja. Siksi valmennussuhde tulisi määritellä tarkemmin. Tutkimuksen perusteella hedelmällisin valmennussuhde saataisiin aikaan tiimin ja tiimivastaavan välille ja toisaalta esimiehen ja tiimivastaavan välille. Valmentavaa toimintatapaa pitäisi tukea tarjoamalla valmentavan johtajuuden koulutusta. Pelkkä koulutus ei riitä, vaan tarvitaan myös seurantaa. Vallan ja vastuun jako tiimin, tiimivastaavan ja esimiehen kesken oli jossain määrin epäselvää kaikissa tiimeissä, joten näiden tarkentaminen on ensisijaisen tärkeää. Sen ohella on myös panostettava tiimiytymisen edistämiseen, koska valmennus vaatii tasapainoista, kehitysmyönteistä tiimiä. Lähtökohdat valmentavaan johtamiseen ovat hyvät, mutta toiminta tulee tuoda osaksi jokapäiväistä johtamista, osaksi organisaatiokulttuuria.