Puettava teknologinen apuväline AimPoint Express -puttiharjoittelun tukena
Pesonen, Pyry (2017)
Pesonen, Pyry
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703012835
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703012835
Tiivistelmä
Tässä projektissa tutkittiin miten, teknologiaa hyödyntäen, voidaan parantaa AimPoint Express -putinlukumetodia käyttävän harraste- ja kilpagolfaajan sivuttaisen kaltevuuden arviointitaitoa. Tutkimuskysymys oli noussut tämän työn tekijän omista huomioista ja kohtaamista haasteista, mitä tulee AimPoint Express -metodia käyttävän pelaajan harjoitusmahdollisuuksiin. Tällä työllä ei ollut varsinaista asiakasta, vaan se oli projektiluontoinen tutkimus ja kehitystyö, jolla pyrittiin kehittämään golfpelaajien puttipeliä ja sitä kautta vaikuttamaan positiivisesti myös kierrostuloksiin ja tasoitukseen.
Työssä tuotettiin vaatimusmäärittely teknologiselle apuvälineelle, jonka tarkoituksena on parantaa AimPoint Express -putinlukumetodia käyttävän harraste- ja kilpagolfaajan sivuttaisen kaltevuuden arviointitaitoa. Esteettömyyden näkökulmasta tavoitteena oli kehittää uudenlainen tapa harjoitella eli suunnitella prototyyppi teknologisesta harjoitusapuvälineestä, jonka käyttö ei rajoitu ainoastaan harjoitusviheriöille, vaan jota voidaan käyttää myös varsinaisen pelaamisen aikana harjoituskierroksilla häiritsemättä pelinkulkua ja kanssapelaajia. Tämän vuoksi puettavuuden tarkastelu oli keskeisessä osassa tätä projektia.
Ennen kuin varsinaisen prototyypin suunnittelutyö aloitettiin, tuli selvittää, minkälaista teknologiaa prototyypissä voidaan käyttää sivuttaisen kallistuksen mittaamiseen. Tavallisesta älypuhelimestakin löytyvä kiihtyvyysanturi todettiin päteväksi tekniikaksi toistettavuuskokeen avulla. Prototyypin ja sen ominaisuuksien suunnittelussa sovellettiin kokeilevan kehittämisen periaatteita. Prototyypin vaatimusmäärittelyyn sisällytettiin kuvaukset mm. graafisesta käyttöliittymästä, langattomista yhteyksistä, tietojen tallennuksesta ja niiden analysoimisesta, sekä älykellon käytön mahdollisuudesta.
Tämän projektin yhdeksi tuotteeksi muodostui jatkotutkimusaihe ja ohjeistukset sille, miten tutkimus tulee tehdä kenttämittausten avulla ja mitä tietoa kerätään sekä analysoidaan. Jatkotutkimusaiheen tutkimuskysymys on, voidaanko jaloilla arvioitavan sivuttaisen kallistuksen tunnistamista kehittää kiihtyvyysanturilla tehtävän mittauksen avulla, kun kaltevuuden absoluuttinen arvo annetaan heti pelaajan oman arvioinnin jälkeen. Lisäksi työssä selvitettiin fysioterapeuttia haastattelemalla, kuinka kiihtyvyysantureilla varustettuja kenkiä voitaisiin käyttää fysioterapiahoidon tukena.
Työssä tuotettiin vaatimusmäärittely teknologiselle apuvälineelle, jonka tarkoituksena on parantaa AimPoint Express -putinlukumetodia käyttävän harraste- ja kilpagolfaajan sivuttaisen kaltevuuden arviointitaitoa. Esteettömyyden näkökulmasta tavoitteena oli kehittää uudenlainen tapa harjoitella eli suunnitella prototyyppi teknologisesta harjoitusapuvälineestä, jonka käyttö ei rajoitu ainoastaan harjoitusviheriöille, vaan jota voidaan käyttää myös varsinaisen pelaamisen aikana harjoituskierroksilla häiritsemättä pelinkulkua ja kanssapelaajia. Tämän vuoksi puettavuuden tarkastelu oli keskeisessä osassa tätä projektia.
Ennen kuin varsinaisen prototyypin suunnittelutyö aloitettiin, tuli selvittää, minkälaista teknologiaa prototyypissä voidaan käyttää sivuttaisen kallistuksen mittaamiseen. Tavallisesta älypuhelimestakin löytyvä kiihtyvyysanturi todettiin päteväksi tekniikaksi toistettavuuskokeen avulla. Prototyypin ja sen ominaisuuksien suunnittelussa sovellettiin kokeilevan kehittämisen periaatteita. Prototyypin vaatimusmäärittelyyn sisällytettiin kuvaukset mm. graafisesta käyttöliittymästä, langattomista yhteyksistä, tietojen tallennuksesta ja niiden analysoimisesta, sekä älykellon käytön mahdollisuudesta.
Tämän projektin yhdeksi tuotteeksi muodostui jatkotutkimusaihe ja ohjeistukset sille, miten tutkimus tulee tehdä kenttämittausten avulla ja mitä tietoa kerätään sekä analysoidaan. Jatkotutkimusaiheen tutkimuskysymys on, voidaanko jaloilla arvioitavan sivuttaisen kallistuksen tunnistamista kehittää kiihtyvyysanturilla tehtävän mittauksen avulla, kun kaltevuuden absoluuttinen arvo annetaan heti pelaajan oman arvioinnin jälkeen. Lisäksi työssä selvitettiin fysioterapeuttia haastattelemalla, kuinka kiihtyvyysantureilla varustettuja kenkiä voitaisiin käyttää fysioterapiahoidon tukena.