Moniammatillisen yhteistyön toimintamallin kehittäminen ikääntyneen asiakkaan palvelu- ja kuntoutustarpeen arvioinnissa. : Kuusamon kaupungin ikäihmisten palvelut.
Karjalainen, Jenni (2017)
Karjalainen, Jenni
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703062973
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703062973
Tiivistelmä
Suomalaisen yhteiskunnan ikärakenteen muutos ja vanhusväestön määrän voimakas lisääntyminen edellyttävät ikääntyneiden toimintakykyä tukevien toimintatapojen kehittämistä. Kuusamon kaupungin ikäihmisten palveluissa on käynnistymässä kotikuntoutusmalli vuoden 2017 alussa. Kotikuntoutuksen kehittämistyön yhtenä osa-alueena on asiakkaan palvelu- ja kuntoutustarpeen arviointikäytännön kehittäminen. Tavoitteena on, että palvelu- ja kuntoutustarpeen arviointi suoritetaan jatkossa systemaattisesti, moniammatillisesti ja kokonaisvaltaisesti, jolloin asiakkaan toimintakyky arvioidaan toimintakyvyn eri osa-alueet huomioiden, sovittuja arviointimenetelmiä käyttäen.
Kehittämistyön ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin asiakkaan palvelu- ja kuntoutustarpeen arvioinnin nykykäytäntöjä ryhmämuotoisena teemahaastatteluna. Toisen vaiheen osallistavissa työpajoissa työstettiin moniammatillista toimintamallia.
Kehittämistyönä laaditussa toimintamallissa rakennettiin toimintamalli palvelu- ja kuntoutustarpeen arvioinnin työnjaosta, asiakkaan palvelu- ja kuntoutustarpeen arvioinnissa käytettävistä toimintakyvyn arviointimenetelmistä sekä palvelu- ja kuntoutussuunnitelman kirjaamisesta.
Kehittämistyön tuloksena laadittiin toimintaohjeet asiakkaan moniammatillisesta kuntouttavasta arviointijaksosta toimintakyvyn laskiessa, palvelutarpeen lisääntyessä tai ennen pysyvään palveluasumiseen hakeutumista, sekä moniammatillisesta kuntoutusjaksosta asiakkaan kotiutuessa akuutin sairastumisen jälkeen. Toimintamalliin sisältyy myös toimintaohjeet uuden omaishoidon asiakkaan palvelu- ja kuntoutustarpeen arvioinnista, muistisairaan asiakkaan sairauden alkuvaiheen kuntoutuksen tehostamisesta sekä fysio- ja toimintaterapeutin vastaanottotoiminnan käynnistämisestä.
Toimintamallin kautta työskenneltäessä asiakkaan toimintakykyä arvioidaan systemaattisesti huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet ja yhdenvertaiset mahdollisuudet palveluihin. Kuntoutuksen ammattilaisten osallistuminen arviointiin vahvistaa toimintakyvyn edistämisen ja ylläpitämisen mahdollisuuksien havaitsemista. Uusi toimintatapa vaatii työyhteisön osaamisen kehittämistä ja kouluttamista sekä työyhteisön sitouttaminen uuteen toimintatapaan edellyttää merkittävää panostusta työyhteisön johdolta.
Kehittämistyön ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin asiakkaan palvelu- ja kuntoutustarpeen arvioinnin nykykäytäntöjä ryhmämuotoisena teemahaastatteluna. Toisen vaiheen osallistavissa työpajoissa työstettiin moniammatillista toimintamallia.
Kehittämistyönä laaditussa toimintamallissa rakennettiin toimintamalli palvelu- ja kuntoutustarpeen arvioinnin työnjaosta, asiakkaan palvelu- ja kuntoutustarpeen arvioinnissa käytettävistä toimintakyvyn arviointimenetelmistä sekä palvelu- ja kuntoutussuunnitelman kirjaamisesta.
Kehittämistyön tuloksena laadittiin toimintaohjeet asiakkaan moniammatillisesta kuntouttavasta arviointijaksosta toimintakyvyn laskiessa, palvelutarpeen lisääntyessä tai ennen pysyvään palveluasumiseen hakeutumista, sekä moniammatillisesta kuntoutusjaksosta asiakkaan kotiutuessa akuutin sairastumisen jälkeen. Toimintamalliin sisältyy myös toimintaohjeet uuden omaishoidon asiakkaan palvelu- ja kuntoutustarpeen arvioinnista, muistisairaan asiakkaan sairauden alkuvaiheen kuntoutuksen tehostamisesta sekä fysio- ja toimintaterapeutin vastaanottotoiminnan käynnistämisestä.
Toimintamallin kautta työskenneltäessä asiakkaan toimintakykyä arvioidaan systemaattisesti huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet ja yhdenvertaiset mahdollisuudet palveluihin. Kuntoutuksen ammattilaisten osallistuminen arviointiin vahvistaa toimintakyvyn edistämisen ja ylläpitämisen mahdollisuuksien havaitsemista. Uusi toimintatapa vaatii työyhteisön osaamisen kehittämistä ja kouluttamista sekä työyhteisön sitouttaminen uuteen toimintatapaan edellyttää merkittävää panostusta työyhteisön johdolta.