Muumikuvaelmien 3D-mallinnus 3D-skannatun datan pohjalta
Mahlamäki, Arttu (2017)
Mahlamäki, Arttu
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703083062
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703083062
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli muumi-projektin tulevien harjoittelijoiden ohjeistaminen käytetyistä työtavoista kuvaelmia mallinnettaessa. Työn tarkoituksena oli käydä läpi työmenetelmät joita muumikuvaelmien mallinnuksessa on käytetty, niiden valitsemisen perustelut ja 3D-skannerin datan hyödyntäminen mallinnusprosessissa. 3D-mallintamiseen ja skannaamiseen liittyvä tieto on löydetty painetuista lähteistä ja verkkomateriaaleista. Projektin työosuus on kerrottu omien kokemusten pohjalta ja niitä tuetaan verkkolähteiden avulla.
Työvaiheen perusteella selvisi 3D-skannatun pistedatan hyödyt ja puutteet mallinnuksen apuvälineenä. Skannausdata hyödyttää mallinnusprosessia seuraavasti: objektien muotojen hahmottelu ja niiden sijoittelu on nopeampaa, lopullisen 3D-mallin tarkkuus vastaa alkuperäistä objektia ja jäljellä olevan työmäärän arviointi helpottuu. Skannausdatasta ei kuitenkaan pysty erottamaan pieniä yksityiskohtia tai skannatun objektin pinnassa olevia taskuja, joten monimutkaisten objektien skannausdata tarvitsee tuekseen valokuvia.
Valokuvien tärkeys korostui kuvaelmien mallinnuksen yhteydessä. Mallinnettavasta kuvaelmasta olisi hyvä olla yleiskuva jokaiselta sivulta, sekä tarkempia kuvia alueista jotka 3D-skannerilta jäivät skannaamatta. Jokaiselle 3D-kuvaelmalle kannattaa myös laatia kulmapistebudjetti, jotta niiden tarkkuus on kokonaisuudessaan yhtenäinen.
Työvaiheen perusteella selvisi 3D-skannatun pistedatan hyödyt ja puutteet mallinnuksen apuvälineenä. Skannausdata hyödyttää mallinnusprosessia seuraavasti: objektien muotojen hahmottelu ja niiden sijoittelu on nopeampaa, lopullisen 3D-mallin tarkkuus vastaa alkuperäistä objektia ja jäljellä olevan työmäärän arviointi helpottuu. Skannausdatasta ei kuitenkaan pysty erottamaan pieniä yksityiskohtia tai skannatun objektin pinnassa olevia taskuja, joten monimutkaisten objektien skannausdata tarvitsee tuekseen valokuvia.
Valokuvien tärkeys korostui kuvaelmien mallinnuksen yhteydessä. Mallinnettavasta kuvaelmasta olisi hyvä olla yleiskuva jokaiselta sivulta, sekä tarkempia kuvia alueista jotka 3D-skannerilta jäivät skannaamatta. Jokaiselle 3D-kuvaelmalle kannattaa myös laatia kulmapistebudjetti, jotta niiden tarkkuus on kokonaisuudessaan yhtenäinen.